20.1.2013

Pihaprojekti

Kuva on ehkä vuodelta 1991,  allas tontun luona
Asumme vuonna 1965 rakennetussa rivitalossa Helsingissä eli kasvuvyöhykkeellä 1B, joka on mantereen paras kasvuvyöhyke. Kasvuvyöhykkeet ja kaikki muu sellainen on minulle vierasta, joten saatan puhua aivan höpöjä :)

Piha on pieni ja sitä ympäröi kaksimetriä korkea lauta-aita. Piha on luonaaseen ja sille paistaa melko hyvin kesällä.

Sensurointia pähkinöillä
 Tällä hetkellä piha on surkea näky; laudat ovat vihreät ja lahot, ne pysyvät kasassa maalin avulla. Myyrät ovat talvi talven jälkeen ruokailleet antaumuksella kukkapenkeissä joten kuvissa esiintyvä kukkaloisto on kadonnut.

Myyrät söivät ruusut

 Keväällä, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, olisi tarkoitus vaihtaa aidan laudat uusiin. Ikkunan luo on -90 luvulla tehty puinen terassi, joka on tullut tiensä päähän. Terassi olisi tarkoitus rakentaa uudelleen, mutta hivenen suurempana. Nyt terassi loppuu kuvassa olevan ruusupenkin luo, kohtaan jonka katolta tiputettava lumi ja jää moukaroi. Haluan tulevan korokepenkkini hivenen kauemmas, terassin laudat varmasti kestävät tipahtelevat jäämöntit.

Lumi ja aika tappoivat katajan

Takapihallamme on edelleen allas. Silloin kun se oli käytössä koitui se lukuisten sammakoiden ja hiirien kohtaloksi laitojen jyrkkyyden takia. Nykyisin tyhjästä altaasta nousee lauta ylös ja emme ole enää joutuneet raivaamaan ruumiita sieltä. Nyt haluaisin altaan pois, veikkaan ettei sen tuhoaminen ole kevyt urakka.

Mie pien
Tietenkin jo kaikki edellä mainittu syö aikaa, rahaa ja voimia, mutta mielikuvituksessani olenkin rikkaampi, tarmokkaampi ja taitavampi. Suunnitelma jatkuu seuraavaan tapaan; haluan möyriä pihan kuohkeaksi. Nyt pihalla kasvaa ihanasti sammalta, mutta haluaisin kasvattaa pihalla ruokaa. Mietin kasvaako sammalta pihalla vain varjon takia vai onko maaperän ph matala. Molemmat vaihtoehdot tulee muistaa suunnitelmissa ja varautua niihin. Tai no, suunnitelmani eivät kyllä takaa lisää aurinkoa, joten jos se on ainoa syy sammaleeseen olen pulassa kasvivalintojeni kanssa.

Kohopenkkisuunnitelma

Toivottavasti saatte selvää kuvasta. Leikin siis lumella ja ikuistin rakennelmani parvekkeelta käsin.

Pihan ongelmakohta on portti tai oikeamminkin sen takana menevä tie. Harmillisesti sieltä on mahdollisuus katsella suoraan meille sisään. Mikäli olisin säädyllisesti pukeutunut tai tanssahtelisin vähemmän kotosalla, ei ajatus akvaariossa olosta niin häiritsisi, mutta nyt se häiritsee. Niinpä ajattelin matkia naapureita ja rakentaa näkösuoja-aidan pihalle. Aidan pätkä olisi yhtä samanlainen kuin muu aita; valkoinen ja korkea.



Suoja-aidan portin puolelle jäisi pienet kohopenkit paljon aurinkoa vaativille kasveille. Mietin voisiko portin puolella kasvattaa aitaa pitkin espalierpuun tai pensaita. Mikä espalierin suomenkielinen nimi on. Tarkoitan sillä aitaan sidottua, kaksiulotteista kasvia, köynösmäisesti kasvavaa. Ne kuulemma ovat herkkiä ottamaan nokkiinsa, kuolemaan pois ja tuottavat vähemmän satoa kuin pöyheät kanssasisarensa, mutta ne vievät myös houkuttelevan vähän tilaa.

Vai olisiko tämä paikka oikea kasvattaa karhunvatukoita? Siperilainen karhuvadelma kasvaa 150-300 cm korkeaksi eli kaksimetrinen aita olisi sille hyvä tausta. Lisäksi kapea penkki takaisi sen, ettei pensas pääsisi liiaksi pöheköitymään. Mikäli sen kasvutapa muistuttaisi vadelmaa, olisi se helppo tukea ja sitoa kiinni. Toinen paikka, johon olen karhunvatukkaa ajatellut näkyy kuvassa, jossa istuu pähkinäpäinen mies (olen näppärä henkilöllisyyksien kätkemisessä). Miehen takana olevaa aitaa vasten voisi kasvattaa pensaita. Tämä suoja-aidan luona oleva kapea penkki vain olisi valoisampi ja en usko karhunvatukoiden olevan niin esteettinen näky, että ne ulkonäön takia haluaisin paraatipaikalle, siis paraatipaikalle jossa ne näkyvät minulle, tämä toinen paikka taas takaa ohikulkijoille hyvän näkyvyyden pensaaseen.

Hylkäsin ajatuksen kolmionmuotoisesta kohopenkistä, hevosenkenkä sen olla pitää





Vasemmalla, aidan vieressä olisi siis toinen mahdollinen paikka karhunvatukalle. Aidan vieressä kasvaa tällä hetkellä perennoja, vuohenputkea ja sammalta. Ajattelin kasvattaa kaikki kasvit jatkossa kohopenkeissä, joten mietin että niissä voisi olla erilaista maata. Mikäli aidan viereen ei tulisi karhunvatukkaa voisi tuohon varjoisaan kohtaan kokeilla pensasmustikkaa. Pensasmustikan korkeus on hillitympi; noin metrin. Vaikka rakastankin tavallista metsämustikkaa pidän myös pensasmustikasta ja haluaisin saada sitäkin omasta pihasta. Niin haluaisin kaikkea, pihan koko vain ei mahdollista sitä.

Repsottavan kukkatuen luona kasvaa tällä hetkellä joku tuoksuköynös, klematiksia ja pioni, ne haluaisin säästää, ainoina kukkina. Tosin nekin pitäisi touhutessa kaivaa ylös ja istuttaa takaisin ja kun koetin lahjoittaa osan pionista pois, ei se onnistunut vaan siirrokas kuoli heti joten saattaa olla etteivät kukat kestä hengissä remonttia.

 Portin yläpuolelle haluaisin rakentaa, muutaman naapurin tapaan, pergolamaisen rakennelman. Ystäväni Joyn porstuan pielessä kasvaa viini, joka tuottaa ihania rypäleitä ja aloin haaveilemaan samanlaisesta. Villiviini olisi upea, samoin humala ja kaikki vastaavat, joista vuosia haaveilin, mutta minään niistä ei tuota herkkuja.

Kadunpuolella porttia kasvaa kovia kokenut syreeni. Portin korjaaja kohteli sitä kaltoin ja muutoinkin se saattaisi hyötyä uudelleen istutuksesta. Rakastin syreeneitä jo lapsena ja totta kai kaltaiseni fantasiafani tarvitsee oman pensaansa lilaceja.


Ja sitten tärkeimpään eli hevosenkenkään. Se korkea kohopenkki tulisi keskelle pihaa. Kohopenkin pisin sivu alkaisi siitä mihin terassilaudoitus päättyy. Hevosenkenkään olisi tarkoitus saada yrttimaa, mutta haluaisin myös kokeilla kylmälavaa eli kattaa sen viileään aikaan laseilla tai muovilla, niin että viljelykausi pidentyisi. Ainakin haluisin kokeilla laseja hevosenkengän kärjissä ellen sitten koko penkissä. Hevosenkengän tulisi tuottaa minulle ruukkuviljelmien ohella basilikat, tillit, persiljat ja muut tutut yrtit sekä myös valikoiman salaatteja. Toki istuttaisin siihen myös kehäkukkia ja samettiruusuja silmäniloksi ja tuholaisten surmaksi.

Tähän asti unelmani kuulostaa ihan realistiselta, mutta sitten tulee se hurjin haave; oma puu. Perheomenapuu jossa olisi oksa kanelia ja loboa. Johanna on epätoivoisesti koettanut selittää minulle, että puut ovat suuria ja piha pieni, mutta en ole vielä valmis luopumaan haaveestani. Ja jos en voi saada omenapuuta, niin löytyisikö kirsikka- tai luumupuista pieneen, täyteen tupattuun pihaan sopiva yksilö? Mahdollisia paikkoja voisi olla kaksi, molemmat varjoisia; suoja-aidan talon puolella tai vajan ja aidan nurkkauksessa, nykyisen altaan kohdalla.

Mahtuisiko siihen pieni hedelmäpuu?

Kuten olen toistanut toistamasta päästyäni haluaisin kohopenkkejä, siistejä kohopenkkejä ja niiden ympärille polut, joita mitatessa tulee huomioida se,e ttä tarvittaessa vajan oven eteen asti pääsee portista kottikärryillä. Pihan pienen koon vuoksi ei kaikkialle tarvitse päästä kottikärryillä. Lisäksi ongelman tuottaa sohvamme. Olohuoneessamme on ihana, valtaisa sohva joka mahtuu asunnosta ulos vain takapihan kautta. Vaikka sohva on suuri on se onneksi hyvin kevyt. Sohva aiheutti päänvaivaa suoja-aitaa suunnitellessa, mutta nykyinen suoja-aidan kohta mahdollistaa sohvan pois viemisen ilmen purkutöitä.

Kottikärryt ja sohva on nyt huomioitu, seuraava ongelma on polut. Pihallamme on nyt ihania tummia laattakiviä, mutta niitä ei ole riittävästi polkuihin. Hetken aikaa haaveilin tiilipolusta, mutta veikkaan että sen tiilet ja perustustyöt maksavat hurjasti ja vaativat paljon työtä. Kävin mielessäni lukuisia polkuvaihtoehtoja läpi kunnes aloin miettimään puista polkua. Terassi tehdään laudoista, olen hivenen haaveillut harmaasta lehtikuusesta, joten miksei myös polkukin. Mikäli polun tekisi pätkissä, niin että pätkät ovat nostettavissa tarvittaessa ylös voisi polku toimia. Terassinpohjatyöt vienevät paljon aikaa ja materiaaleja ja en ole varma tarvitsisiko kohopenkkipihan osuus niin vankkaatyötä. Käsittääkseni lyhyellä aikavälillä suojakankaan, joka estää rikkaruohojen kasvun lautojen välistä, voisi korvata märillä sanomalehdillä; niiden pitäisi estää rikkaruohojen kasvu ainakin yhden kesän ajan.

Otan mielelläni vastaan ideoita pihaa varten. Myös mesenaatiksi tai työvoimaksi saa ilmoittautua ;)

4 kommenttia:

  1. sanomalehdet käyvät hyvin. Kohopenkki on myöskin hyvä idea, sillä se estää mm. juurien talvimärkyyden. Pensasmustikka vaatii happaman maan, joten sille reunustalle kannattaa laittaa vain happaman maan kasveja.Normaalikokoinen puu kasvaa helposti yli pihan, vaurioittaa salaojaputkia jne. joten kääpiökokoinen puu on varmasti paras ratkaisu. Yrteille voisi myös kokeilla yrttispiraalia eli kohopenkki on spiraalin muotoinen.

    Suunnittelu on mukavaa puuhaa...

    VastaaPoista
  2. Kiitos Sussi ideoista. Yrttispiraalia mietin, mutta se on erinäköinen kuin miksi pihan aioin. Itseäni se ei haittaisi periaatteessa, mutta naapureillani on näkymä parvekkeiltaan pihaani ja haluaisin siksi pihan armeijamaisen tiukkaan kuosiin. Yrttispiraalia olen miettinyt palstalleni, mutta veikkaan että se tulkittaisiin rakennelmaksi jonka palstan säännöt kieltävät. No yrttispiraalin teen joskus jonnekin, mutta en todennäköisesti tälle pihalle.

    Jos keksit lisää ideoita niin mielelläni kuulisin niistä lisää :)

    VastaaPoista
  3. Miten hirvittävän hieno idea muokata lumesta sitä mitä tahtoisi keväällä tulevan!
    Ideoita pihanhoitoon mulla ei kyllä valitettavasti ole, mutta kiitos ideasta :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Iia. Nyt suunnitelma näyttää hienommalta, kiitos sataneen lumen. Valitettavasti päätin muokata suunnitelmaa toiseen suuntaan ja nyt en saa inspiroiduttua uudelleen lapion varteen :D

    VastaaPoista