23.9.2013

Postaus jossa lähden rokkibändin matkaan


Tony-tädin kolmikymppiset olivat tapahtuma, jonne olisin halunnut sinut viedä. Tonyn juhlat ovat aina olleet mahtavat, ruokaa, tiskivesiboolia a uuta sensemmoista suuremman huomion on aina saanut juhlien tunnelma, kokoelma mahtavia persoonallisuuksia ja vaihtelevia puheenaiheita.

Mutta aloitetaanpa tarina alusta. Olin perjantai-illan viettänyt viini-kurssilla, jonka jälkeen törmäsin kurvissa Paulaan ja Marianneen. Päädyimme istuskelemaan Fafasin lähellä metalliportaille. Juorusimme  kuulumisiamme, puimme BB:tä ja muistelimme Hesarin vanhoja ravitsemusliikkeitä. Me olimme aikamoinen raggarilauma siinä rappusissa, ohi kulkevat skeittarit, etniset vähemmistöt, työläiset ja muut luikkivat ohitsemme pälyillen. Olimme tätilauma hunningolla.

Aikamme siinä pahennusta herätettyämme päätimme siirtyä Kalsatamaan, menin kolmannen kerran Jonnalle kuokkimaan. Jonna parvekkeella Paula otti esiin viime keväisen, toteuttamatta jääneen aikeeni pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa Lontooseen paiskimaan hommia minimipalkalla. Siinä lämpimässä, mustassa yössä istuskellessa visioimme tyttökommuunin jonnekin suurkaupungin edulliselle seudulle, haaveilimme pitkistä, kurjista työmatkoista, pienestä palkasta ja underground-bileistä, kaikesta siitä päättömästä minkä perään ihminen voi vain haaveilla, kun asiat ovat hyvin, mutta jotain tuntuu puuttuvan. Onneksemme minun piti kiirehtiä kotia kohden vastaanottamaan Johannaa yökylään, joten emme kerenneet suuremmin uppoutumaan utopistisiin kuvitelmiimme.

Johannan kanssa istuimme sohvalla, haaveilimme vieläkin suuremmista tomaattisadoista ja kaikesta sellaisesta, tiedäthän sinä meidät. Liian myöhään kömminne yöpuulle ja liian aikaisin sieltä nousimme. Muutamien mutkien kautta Johanna kyyditsi minut Korsoon, jossa aloitin juhlien järjestelyn muiden tyttöjen kanssa.

Tällä kertaa juhlat olivat totuttua suureellisemmat. Pienellä porukalla aloitimme valmistelut jo aamulla, jynssäsimme paikat puhtaiksi, silppusimme salaatteja varten hurjat määrät rehuja ja sinkoilimme eestaas. Tiedät juhlia edeltävän kaaoksen, joten en aio sitä sen tarkemmin sinulle kuvata.

Itse juhlat, sukujuhla ja iltajuhla onnistuivat hyvin, kaikilla tuntui olevan hauskaa, ihmiset puhuivat keskenään ja tuntuivat nauttivan olostaan.




Juhlissa esiintyi hoitotätisi mielisoitin- ja solistiyhtye Wedding Crashers ja Tonykin pääsi mukaan esiintymään. Paikalla oli useampia ihmisiä, kuin videolla näkyy, suurinosa piilotteli eteisessä ja parvekkeella tai nautti keittiössä Tonyn leipomia herkkuja. Bändi veti pitkän keikan ja he soittivat hyvin. Alkuun pelkäsin naapureiden hermostuvan, mutta pojat soittivat pehmeästi, sopivan hiljaa, joten kuulo ja naapurirauha eivät olleet uhattuina.

Bändin jälkeen vuorossa oli electropoppia, SpaceWitchPop esitti omia kappaleitaa. En ole ainakaan tietoisesti hänen esittämänsä musiikin fani, mutta siinä oli jotain koukuttavaa.



Minun piti alunperin liittyä Toppariin suuntaavaan seurueeseen, mutta pitkän päivän jälkeen koti houkutti enemmän. Muistelin bändin olevan helsinkiläinen, joten lievää röyhkeämmin tiedustelin mahdollisuutta saada kyydin jonnekin metroradan varrelle.

Tähän väliin on taas todettava, ettei näin kulta saa sitten toimia, ventovieraiden matkaan lähtö on aina epäilyttävää, saati sitten rokkibändin.

Autoin poikia roudaamalla rummut, tästä otin sinulle pimeässä rapussa kuvankin.


Olen kuullut tytöiltä juttuja rokkibändeistä, bändäröinnistä ja sensemmoisesta. En oikein tiennyt miten olla. Kun pojat olivat aikansa puhelleet keskenään frisbeegolffauksesta aloimme jutella viite- ja viestimaksujen vastaanoton hintaeroista ja kaikesta muusta mielenkiintoisesta. En ole kovin ylpeä keskustelusta, mutta hämmentyneellä hetkellä ihminen saattaa käyttäytyä hupsusti ja oppivatpahan pojat ettei ketä vain kannata päästää kyytiinsä.

Aika laimeaa, tiedän, mutta sellainen olen. Onneksi voin kertoa asiat coolimmin, voin lesota olleeni Korson kiertueella roudaamassa rumpuja hyvin IHQlle bändille ja eri tarinan kerron taas siitä kuinka karkasin rokkibändin matkaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti