17.7.2014

Asuntomessut Jyväskylässä, säläpostaus


Kävimme asuntomessuilla Jyväskylässä, koska paikka sattui olemaan kyläpaikkamme vastaranalla. Käynti oli meille ensimmäinen. Olin tutustunut aiempien vuosienmessuihin lehtien ja blogien välityksellä, joten odotukset olivat korkealla.

Matkasimme Jyväskylän satamasta Äijälänrannan messualueelle paatilla. Kymmenen minuuttia seilausta ja olimme perillä.


Messualueen uimaranta oli pikkuruinen, mutta soma. Tämä ranta soveltuu vain kesäkäyttöön, talvella en täältä uskaltaisi lähteä jäälle. Läheinen lämpövoimala pitää rannan auki ja jäät heikkoina, joten luistelemaan pääsee turvallisemmin järven toisessa päässä, sataman kupeessa.


Tutustuimme esin kerrostalo mallihuoneistoihin ja ne olivatkin messujen mielenkiintoisin ja persoonallisin anti. Parvekkeet olivat suuret ja huoneistot oli sisustettu kivasti mielikuvitusperheille.


Korkeassa kerrostalossa oli vain yksi hissi ja sekin on Koneen hissiksi yllättävän hitaan tuntuinen. Onneksi messujen ajan oli käytössä myös rakennustyömaan hissi, jolla ajelu oli jännittävää. Maisemia tosin piti tylsästi tiirailla ristikon takaa, komeat ne silti olivat.


Sisäinen äijäni mielistyi joihinkin Äijäasunnon sisustusjuttuihin, kuten esimerkiksi näihin pikku pöytiin/raheihin jotka on tuunattu kaivonkansista.


Muutamissa messualueen taloissa oli pitkulainen lattiakaivonkansi, tämmöisiä olen joskus haaveillut nykyiseen asuntooni, tuolta saattaisi olla näppärämpää kaivella pitkien hiusten aiheuttamia mönttejä, kuin niistä tavanomaisista kaivoista.


Tämä oli messujen hellyyttävin lastenhuone, rakastuin tuohon korituoliin. Onneksi lastenhuone ei ole meille ajankohtainen, muutoin joutuisin opettelemaan neulomista sopiakseni tähän idylliseen kuvaan.


AC eli Atlantic College, ihminen näkee sen mitä haluaa.


Alueen sähkökaapit oli koristeltu eritavoin, omaa silmääni tämä kaupunkitaide ilahdutti.


Terassien ovet ovat nykyisin valtaisia, ne luovat tunteen tilan jatkumisesta ulos. Näistä pidin.


Pikkuiseenkin tilaan saa tungettua kaikki kylpyhuoneen vesisyöpöt. Näppärää.


Koska kirjaimellisesti möyrin ja ryven mullassa tarvitsisin tämmöisen kuraeteisen, tai vaihtoehtoisesti jonkun joka suihkuttaa minut aina ennen sisälle tuloa painepesurilla puhtaaksi.


Ajatus ruokakaapin paluusta on hieno, mutta me kaikki jotka olemme nähneet Nigellan jouluvaloin koristellun ruokakomeron, emme voisi tyytyä näin pelkistettyyn malliin.


Joissain taloissa oli kulku suoraan keittiöstä lasitetulle terassille. Toimiva ratkaisu muutoin, mutta itse en haluaisi katsella mahdollista kokkauksen jälkeistä keittiökaaosta samalla kun syön.


Rakkauteni, Kannustalon Lato. Tuon aidanteen takana on pihan tulipaikka. Arvostan aidanteen tuomaa yksityisyyttä.


Messualueella ja talojen pihoissa oli mukavasti taidetta esillä. Pidin taiteen esille tuomisesta paljon.


Messualueen metallileikkaustaide jatkui sähkökaappien lisäksi myös tuoleissa.


Asuntomessut olivat kokemus, mutta olo oli jokseenkin pettynyt, en kuulunut kohderyhmään ja en valitettavasti saanut messuista niin paljoa irti kuin olisin halunnut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti