31.8.2014

The Welsh Valleys



Monelle mielikuvaan Walesista sekoittuu lampaiden ja hassun aksentin lisäksi paljon negatiivisia tunteita, oli kyse sitten englantilaisten (varmaan geeneissä kulkevan) lievä ylemmyydentunne naapuria kohtaan tai kauhistunut assosiaatio paikalliseen Jersey Shoreen. Mulle Atlantic College oli alusta alkaen ihan ykkösvaihtoehto, ja alussa juuri sijaintinsa takia. Rehellisesti sanottuna ei mulla koskaan aikasemmin ollut käynyt mielessäkään, että viettäisin joskus Walesissa pikavisiittiä pidempää aikaa, vaikka jo pienenä suunnittelin muuttoa Englantiin tai Skotlantiin. Nyt vuoden täällä vietettyäni oon kuitenkin täysin sitä mieltä, että tämä vihreä Englannin kyljessä roikkuva uloke on aivan ehdottoman aliarvostettu.

Yksi itäisimmistä laaksoista, Blaenavon.

Rikkaan kulttuurinsa ja luontonsa lisäksi Walesista löytyy kuitenkin myös köyhyyttä. Tilastojen valossa Wales laahaa häntäpäässä muuhun Britanniaan verrattuna melkein joka asiassa, oli kyse sitten työllistymisestä ja aurinkoisten päivien määrästä, ja tämä herättikin Social Justice -vapaaehtoistiedekunnan huomion tänä vuonna. Joka vuosi ykköset osallistuvat niin kutsuttuun Social Justice -konferenssiin, ja tänä vuonna aiheeksi on valittu köyhyys ja epätasa-arvo. Sen sijaan, että esimerkkejä kaivettaisiin kehistysmaista jostain kaukaa ja ulottumattomista, päätettiin tänä vuonna keskittyä siihen mitä nähdään täällä meidän ympärillä. Etelä-Walesissa on puolen tunnin matkan päässä toisistaan Cowbridge älyttömine rikkauksineen ja Barry, jossa on eniten teiniäitejä Euroopassa. Tämän lisäksi tunnin ajomatkan päässä ovat "the valleys", eli laaksot, joissa asuu eniten köyhiä koko Euroopassa. Tähän alueeseen ykköset pääsevät tutustumaan tämän vuoden konferenssin aikana, ja me kakkoset käytin pienellä porukalla kurkkaamassa mistä on kyse.

Mitäs me kaivostyöäiset.
Mira (Syyria), Marion (Kanada), Maria (Costa Rica), Helen (Kiina), Miryam (Venäjä), Reem (Libya/Italia), Kristine (Norja), Lilian (Hongkong). Kunnon UWC-porukka siis!
Vierailtiin kahden päivän aikana kahdessa eri laaksossa, joissa molemmissa tutustuttiin entiseen kaivoselämään. Kaivostyöläisyys nimittäin kukoisti näissä laaksoissa 1800-luvulta aina 1980-luvulle, ja tänä aikana nykyään niin moderni ja kotoisa Cardiff oli vain pieni ja suht merkityksetön satamakaupunki. Laaksot olivat valtavista tuloeroista huolimatta vaurasta aluetta, ja vaaralliset työolosuhteet eivät haitanneet lukuisia maahanmuuttajia, jotka saapuivat työn perässä. Tutustuimme ensimmäisiin työoloja ja työntekijöitä koskeviin lakeihin, ja seurasimme historiaa aina 80-luvun alkuun saakka. Tällöin Margaret Thatcherin hallitus päätti lakkauttaa kaivostoiminnan, ja edelleen väitellään, oliko kyse politiikasta vai taloudesta. Yksinkertaistettuna köyhyys Walesin laaksoissa juontaa siis juurensa kaivostoiminnan lakkauttamiseen, sillä vastaavaa yhtä tuottoisaa ja työllistävää elinkeinoa ei löydetty.



Oli todella mielenkiintoista päästä vähän matkustamaan Walesissa, ja jos joku sattuu täällä käymään, suosittelen tutustumaan ennakkoluulottomasti The Valleyseihin. Oppaina oli molemmissa museoiduissa kaivoksissa entinen kaivostyöläinen, joiden aksenteissa oli todellista paikallista fiilistä ja kokemuksissa mielenkiintoista ristiriitaisia tunteita.

"When they announced the closure, I nearly broke my heart."
"I don't miss the muck and filth, but I do miss the men."
"The sorriest thing that ever happened to me."
Lainauksia entisiltä kaivostyöläisiltä kaivosten sulkemiseen liittyen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti