8.11.2014

Mama junkielta baby mamulle

Hei Rakas

On hyvä ettet ole nyt täällä. Täällä taas kerrotaan asioita sinusta ja minusta. Sinä pilasit elämäni ja sinusta ei tule ikinä koskaan mitään, paitsi sossupummi. Olemme epäonnistujia, valkoistaroskasakkia. Sinällään tämä käynnissä oleva keskustelu tavallaan selittä miten sinusta tuli se mitä tuli, sillä mamuthan ovat vielä sossupummejakin aliarvostetumpia.

Se miten tuhosit elämäni ja pilasit kaiken on taas otsikoissa sen takia, että muutama tytönhupakko hakeutui kunnalliseen sairaanhoitoon luottaen "potilassalaisuuteen". No eihän pikkulikkojen henkilökohtaiset asiat ole koskaan niiden omia, kun eiväthän ne tajua. Siksi niistä voikin huudella roskalehdistössä. Katsohan, kun aikuiset tietävät nämä asiat parhaiten ja voivat loukata flikkojen potilassalaisuutta.


Tilanne on siis tämä; yhdessä Rovaniemeläisessä koulussa on neljä (4) yhdeksäsluokkalaista tyttöä tehnyt raskaudenkeskeytyksen. Ylilääkäri katsoi aiheekseen soittaa koulun rehtorille ja kertoa, että nyt siellä teidän koulussa on tytöillä ongelman. Miten tarina koulun nimineen kaikkineen vuoti lehdistöön ei ole tietoa. Lopputulos onkuitenkin se, että kaikki tietävät nyt kyseisen koulun yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen (henkisesti usein raskaasta) toimenpiteestä. Lisäksi koulun rehtori kertoi yhdestä tytöstä joka oli päättänyt pitää lapsensa.

Nainen, etenkään alaikäinen ei ole oikein sellainen ihminen, jonka oikeuksista pitäisi pitää kiinni. Ei ole väliä mitä kaikkea kerrotaan julkisuuteen ja miten se tyttöihin vaikuttaa, sillä daa, ne ovat vain tyttöjä. Pääasia että me voimme olla pöyristyneitä, että kuinkas ne nyt noin. Niin ja syyttää näköradiota kaikesta pahasta. Sieltä televisiosta se tämäkin kauheus tuli. No onneksi ei olla ihan täysin vanhanaikaisia ja muistetaan sivulauseessa syyttä Facebookkiakin.

Tiedätkö rakas, jos minä olisin abortoinut sinut, siis ihan laillisesti sairaalassa luottaen hoitohenkilökunnan vaitioloon, niin olisin todennäköisesti ollut musertunut tämmöisestä julkisesta ryöpytyksestä. Toki ajattelin aborttia ja muistan miltä se tuntui. Ne tunteet eivät olleet sellaisia, että niiden aikana tai pian jälkeen olisin ollut henkisesti valmis vastaanottamaan tämmöistä mediakohua. Ja minä sentään olin jo lukion ekalla eli vanhempi kuin nuo tytöt.

Kaikki varmaan jo koululla "tietävät" kyseiset tytöt, veikkaan että koko Rovaniemi ja some "tietää". Tietenkin joukkoon on voitu nimetä henkilöitä, jotka eivät siihen kuuluisi, mutta mitä pienistä, leima on ja pysyy. Varmaan helppo ja kevyt asia. Tiedän aikuisia, joille on vanhempana tehty abortti ja he eivät siitä juuri kellekään kerro, niin henkilökohtaisesta ja arasta asiasta on kyse.


Tässä tarinassa on onni, kun meillä on syyllinen, siis ne tytöt, telkku, face ja nykyajan meno. Voimme hörppiä kahviamme, silmätä lehtiämme ja kokea olevamme niin paljon parempia ihmisiä kuin nuo viisi. Kukaan ei kysy, kuka se siemenlinko oli, kuka ampui vauvansiemenet itämään. Ei kysytä, eivätkö klopit jänkhällä osaa käyttää kortonkia tai ei edes kysytä onko kyseessä yksi ja sama heppu vai koko seutuko vetää paljaaltaan vauvamahdollisuudesta ja pöpöistä välittämättä?

Jos jokaisella tytöllä oli eri siittäjä, niin voiko silloin ehkäisyn esteenä olla vaikka paikallinen kipskan täti, joka ei myy ehkäisyvalmisteita lapsosille? Vai onko tuotteet hankalasti ostettavia seudulla? Eivätkö pojat tiedä miten vauvoja tehdään ja että taudit tarttuvat myös pipuliin? Ja keitä nämä pojat ovat, miksei heitä häpäsitä mediassa? Miksei huudella kuinka vastuuttomia he ovat? Kysytä maksoivatko he osan abortista ja maksavatko he nyt osansa abortin ja media nöyryytyksen läpikäyneiden tyttöjen mahdollisesti tarvitsemasta avusta?

Jos isäkanditaatteja on vähemmän tai he ovat tyttöjä vanhempia, herää epäilys onko kyseessä jotain muuta kuin henkisen rakkauden kauniista fyyisestä toteenkäymisestä syntynyt ongelma. Onko meillä joku joka törkkää kalunsa viekkaudella ja vääryydellä paikkaan, jonne sitä ei ehkä täysin haluttaisi?

Mutta ei, vaikka kikkelinheiluttelijoiden arvuuttelusta saisi messevää materiaalia, heidät sivuutetaan täysin. Syyhän on aina naisessa, niin se on kautta aikain. Me heikompana sukupuolena olemme aina pikkuisen vajavaisia ja siten ongelmien loppumaton lähde.


No media on siis yksi taho joka kiimalima suupielessä roikkuen mässäilee aiheella, luonnollisesti keskustelupalstat ovat toinen ja sitten on blogit. Keskiäkäiset kirjoittavat aiheesta sormi pystyssä, mutta yllättäen myös nuoret äidit ovat kirjoittaneet kuinka ei kannattaisi ryhtyä teiniäidiksi. Olen hyvin hämmentynyt ja siksi lyön lusikkani tähän soppaan.

Minä olin lapsi joka sai lapsen, sinut. Minä olin alusta asti yksin kanssasi. Sinun pitäisi ihmisten mielipiteiden mukaan olla paha asia minulle. Mutta rakas, sinä olit parasta mitä minulle saattoi tapahtua. Sinä toit valoa paitsi minun, myös kaikkien läheistemme elämään. Ja juu, en voinut vuoksesi viettää nuoruutta jossa dokataan niin, että paskotaan unissaan housuun, mutta tiedätkö, en ehkä kaipaa sellaista kokemusta.

Meillä oli niukkaa ja tiukkaa, mutta en usko asian olevan toisin, jos olisin ollut kahdenkymmenen. Sinusta kasvoi taloudellinen ja en näe kovin suurena riskinä, että pilaat pikavipeillä luottotietosi, etenkin kun niitä ei siellä taida olla missä nyt asut.

Opiskelin ja kävin töissä ollessasi nuori ja ala-asteella. Totuit siihen, että kaikki opiskelevat, minun lisäkseni kaverini opiskelivat, sukulaiseni mummoasi myöden opiskeli, jopa isomummosi kävi kielitunneilla. Kasvoit siihen, että opiskella pitää. Lisäksi tein töitä, kuten kaikki muutkin. En elänyt tuilla ja nuoressa naamassa silmäpussitkin olivat vain kaunistus ja pikkuisen väsyneenä oli mahtavaa maata kanssasi selällään ja nauraa eri äänillä.


 Tutkimusten mukaan teinivanhempien suhde ei kestä, mutta tiedätkö armas, kaikki tuntemani ihmiset ovat joskus eronneet. Äärimmäisen moni aikuinen, aviossa lapsensa saanutkin eroaa ja ne jotka eivät eroa paneskelevat siellä sun täällä, jos pikkujoulun ajan lööppeihin on uskominen. Me kansana eroamme, niin vanhat kuin nuoretkin.

Toki täytyy muistaa, että olet viime vuosituhantinen ja asiat ovat muuttuneet, minä tiedän sillä seuraaraan Äityleitä. Nykyisin aikuiset, aikuisina vanhemmiksi tulleet, kilpavarustelevat lapsiaan, lapsia puetaan kuin nukkeja ja niillä kalliilla vaatteilla ei aina saa mennä edes leikkimään koska jälleenmyyntiarvo laskee ja koska tahraiset vaatteet kertovat huonosta vanhemmuudesta, eivätkä onnellisena leikkineestä lapsesta. Silloin viime vuosisadalla meillä vanhemmilla oli tapana leikkiä lasten kanssa, autoilla, nukeilla, pulkkamäessä, pelata palapeliä ja muistipeliä, nyt ipanoille törkätään padi tai känny käteen jo parivuotiaana.

Ehkä nuo aikuisten elävänukkeleikit ja lapsen kanssa läsnäolon ulkoistaminen antavat myös nuorille tunteen, että vauva on kuin tamagotchi, sen saa pause-tilaan kun sillä ei jaksa leikkiä. Tässä maassa aikuisina vanhemmiksi tulleet suorittavat perhemurhia (taas oli yksi hyvin traaginen tapaus) ja nuorten lapset pysyvät hengissä. Joskus nuorten(kin) lapset joudutaan sijoittamaan muualle kuin kotiinsa, mutta se lienee pieni hinta lapsen hengestä.



Halusin vain avautua tästä sinulle kulta. Minua niin risoo, kun joku muu tulee kertomaan siitä millaista elämäni on. Millainen tulevaisuus sinulla on junkiena, epäonnistuneen yksilön jälkeläisenä. Minua kuvottaa, miten ihmiset teilaavat muut olettamustensa perusteella. Tiedätkö, minun tekisi välillä miele mennä sinne blogeihin ja foorumeille huutamaan kaikille niille, jotka jeesustelevat "että tämä aikuinen ikä, se se on ainoa oikea ikä saada lapset, ja etten minä ainakaan olisi ollut valmis ja miten olisi jäänyt elämä elämättä jos lapsia olisin hankkinut" niin niihin kommentteihin haluaisin vastata että oletko nyt muka mielstäsi valmis vanhemmaksi, saanko esittää eriävän mielipiteen ja lytätä sinua sanansäilälläni kuten sinä lyttäät nuoria?

Lainaan itseäni  "Muistan viranomaisten ylenkatseen, muistan tuntemattomien säälin. Silloin ymmärsin, kuinka lannistavaa on, kun sinuun ei uskota, ettei uskota toivoa olevan. 

Vaikka minuun uskottiin, vaikka minuun luotettiin, jäi vasten kasvoja lausutuista kommenteista vahva jälki. Hetki huulilla, ikuisesti sielussa. Puoli huolimattomasti lausuttu kommentti ja elinikäinen muisto."


Toivon, että potilaiden yksityisyyden suoja myös alaikäisten tyttöjen kohdalla nousee esille, ennen kuin joku nuori epätoivoinen löytyy kuolleena henkari haaruksissa kotitekoisen abortin jälkeen. Toivon, että ihmiset lakkaisivat nuorten vanhempien mollaamisen, se ei tuo mitään hyvää.

Teiniäitiys on rankkaa ja vaativaa, muunlaisesta äitiydestä minulla ei ole kokemusta, joten en voi verrata   erilaisia tilanteita olla äiti. Äitiys vaatii sitoutumista, lapsen etusijalle laittamista ja uurastusta. Järjellä ajatellen vanhemmuus on aina iso riski monella tapaa, koskaan ei kannattaisi hankkia lapsia jos kaikki uhkakuvat huomioi.

Minulle parasta mitä ikinä saattoi tapahtua oli saada sinut juuri silloin, teininä. En ole ikinä katunut saamistasi, päin vastoin olen ollut nöyrän kiitollinen siitä että sain elämääni jotain noin upeaa ja mahtavaa. 

(Toki kannattaa miettiä, tullako ehdoin tahdoin vanhemmaksi. Kannattaa punnita voimavaransa, tukiverkostonsa ja taloudellisen tilanteen. Vaikka aikuiset miten eläisivät sossurahoilla, ei siihen vaihtoehtoon kannata nuorena rakentaa koko tulevaisuuttaan. Teiniäitiys vaatii hurjasti päämäärätietoisuutta, kovaa työtä ja halua onnistua.)

Tämmöinen äkäinen avautuminen tällä erää.

Olet edelleen tärkein

Äitisi

ps. Linkkin yhteen uutiseen http://www.uusirovaniemi.fi/miesie/1194938445210/artikkeli/ainakin+viisi+teiniraskautta+syksyn+aikana.html

6 kommenttia:

  1. tuota lastenvaatejuttua ja lasten leikittämistä en osaa nykyajassa kyllä allekirjoittaa, mutta muuten hyviä pointteja.

    VastaaPoista
  2. Nykyajasta minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta myönnän kärjistäneeni. Oli sopiva mielenkuohu päällä ja malaailin jossain kohtaa kuvaa hyvin leveällä pensselillä. Joka ajassa on on jos jonkinlaisia äitejä ja realistisemman kuvan nykymenosta varmaan saisin, jos pysyisin kauempana villeimmiltä mammapalstoilta :D

    VastaaPoista
  3. Erittäin hyvä kirjoitus! Itse olen pöyristynyt koko uutisesta ja erityisesti sitä seuraavasta mediakohusta kuinka kaikki keskittyvät huutelemaan että "kamala buumi älkää tehkä lapsia se pilaa elämän" eikä kukaan ennen tätä kirjoitusta ole puollustanut niitä nuoria joiden yksityisasiolla mässäillään mediassa! Kaikki sympatiat heille! Nimim. onnellinen kahden lapsen äiti 21 vee. :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Saara kommentistasi :) Joskus unohtuu varmaan meiltä kaikilta se, että mikä pilaa yhden elämän voi tehdä toisen elämästä merkityksellisen ja upean. Onnellisia hetkiä sinulle ja perheellesi.

    VastaaPoista
  5. Kiitos Hanski palautteesta. Pikkuisen minua epäilytti kun painoin julkaise-nappia, että tuliko nyt liian kärjistetty teksti ;)

    VastaaPoista