18.1.2015

Ensimmäinen viikko

Tuntuu ihan käsittömättömältä, että palasin Walesiin vasta viikko sitten. Fourth term lähti käyntiin tosi vauhdikkaasti, koska koulutöiden lisäksi on miljoona muuta asiaa joita haluisi tehdä. Halusin tulla ihan pikaisesti kertomaan mitä kaikkea elämään täällä kuuluu, vaikkei mulla teknisten ongelmien takia olekan uusia kuvia.

-         Eilen meillä on hurjan jännittävä päivä: Atlantic Collegen ensimmäinen oma TedX-konferenssi! Kävin yhteensä viidellä luennolla, ja oi vitsit kun oli inspiroiva päivä! Talkit laitetaan jossain vaiheessa YouTubeen, joten linkkailen sitten parhaat palat. 


      Konferensseja riittää. Tammikuun lopussa meillä on seuraava Diploma Period, United World Conference, jota mä olen Peace Councilin kautta järjestämässä. Meille on tulossa ihan huipputyyppejä YK:lta ja Italiasta ja Oxfordista pitämään pari luentoa, työpajoja sekä osallistumaan paneeliin. Tämän lisäksi luvassa on malli-YK-väittelyä, eli tosi intensiiviset kaksi päivää luvassa! Oon tästäkin tosi innoissani, erityisesti siksi, että alle vuoden vanhana councilina päästiin PeaCon kanssa järjestämään tätä. 

-        Joskus silloin kasi-ysiluokkalaisena keksin, että haluan tavallisen lukion sijaan IB:lle. Silloin muistan ajatelleeni miten hienoa on, että loppuarvosanoihin vaikuttaa loppukokeiden lisäksi myös kurssityöt. Ja kuinka väärässä olinkaan. Olen tässä nyt reilun vuoden vääntänyt erilaisia esseitä ja tutkielmia jokaiseen aineeseeni, ja olen niin helpottunut, että muutaman viikon kuluttua nämä on kaikki saatu valmiiksi.



-          Kaiken virallisen lisäksi oon lähiaikoina myös innostunut joogasta ja meditoinnista, sekä teestä, villasukista ja Fazerin piparisuklaasta. Sekä saksan kielestä, ja tilasinkin saksankielisen Harry Potterin, joka toimii mun koelukemisena helmikuisia mock examseja varten. Eilisillan vietin väitellen standardeista, vastuusta, koulujärjestelmistä sekä idealismista

Tänä viikonloppuna reilu tusina viime keväänä valmistunutta "kolmosvuotista" on täällä käymässä. On ollut niin ihana nähdä vanhoja powysilaisia ja kuulla yliopisto- ja välivuosielämästä. Moni puhui siitä, miten omalla tavallaan haastavaa oli AC:n intensiivisyyden jälkeen sopeutua siihen, että on aikaa rentoutua. Puhuttiin myös siitä, miten UWC:ssa akateemisuus ei ole tärkeintä, vaan kaikki harrastukset ja vapaaehtoistyöt opettavat yhtä paljon kuin oppitunnit. Kuulemma tällaista kulttuuria ei löydä useimmista yliopistoista, mikä muistutti siitä, että täytyy nauttia tästä viimeisestä lukukaudesta ihan täysillä.

Kuvat helmikuulta 2014. Jostain syystä en saa siirrettyä enää kuvia kännykästä koneelle, joten pärjätään hetki näillä vanhoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti