13.2.2016

Sininen




Tehtävänanto oli; kirjoita väristä, mitä se merkitsi sinulle lapsena, mitä ajattelit siitä, millainen se oli ja niin edelleen. Jätin tehtävän viime tippaan. Istahdin koneelle ja suolsin kaiken kerralla ulos.

Sininen

Tiedän, että maailmassa on paljon värejä kuten sininen ja vastavärinsä oranssi. Ystävä-kirjassa kysytään lempiväriä ja vastaan aina sininen. Värit ovat helppoja, ne löytyvät vesiväripaletista. Sinisen sininen, punaisen punainen ja kirkas keltainen. Vesiväripaletin kanssa on helppoa, sitä vaan voi ojentaa sormensa, tökätä väriä ja sanoa tämä, tästä minä pidän. Oikeassa elämässä se on hankalampaa.

Värien näkeminen liittyy valoon, ja aallonpituuksiin, sen opin koulussa. Ja se on totta. Pimeällä värit liukenevat toisiinsa, kunnes katoavat kun taas aallot muuttavat väriään koko ajan. Sen voi nähdä rantakalliolla istuessa tuulenvireen poimuihin katsoessa tai laiturilta vaahtopäihin hypätessä. Aalloissa on montaa sinistä ja harmaata ja valkoista ja läpinäkyvää.


Koulussa piirustuksessa aallot maalataan vesivärin sinisellä. Koetan aina saada aaltoihin niiden oikean värin, mutta se ei koskaan onnistu. Pelkkä sininen ei riitä. Se on vähän sama taivaan kanssa. Taivashan on sininen, paitsi kun aurinko nousee tai laskee tai tapahtuu jotain muuta. Taivas on helpompi kuin aallot. Se on tasaisemman värinen ja sitä paitsi sen voi peittää valkoisilla pilvillä jos ei jaksa värittää koko taivasta.

Vesi on järvessä sinistä, mutta ei silti ole. Kun laittaa sukelluslasit kasvoille ja kurkistaa pinnan alle, se on enemmän sameaa ja vähemmän sinistä. Lisäksi veden läpi näkee, jos se olisi kunnolla sinistä eikä vain kummaa sinistä, niin ei olisi. Lasissa sama vesi taas on läpinäkyvää ja  pysyy läpinäkyvänä, vaikka siihen tekisi aaltoja.

Farkkuni ovat siniset. Kaikilla on siniset farkut. Muut kuin siniset farkut ovat noloja. Ja farkkujen pitää olla juuri oikeaa sinistä. Nyt se on tumman denimin sininen. Sininen ei siis ole vain sinistä, vaan siinä on miljoonia sävyjä, joilla kaikilla on oma nimensä. En osaa niitä, enkä edes aina erota niitä toisistaan. Erotan aaltojen värit, mutta en vaatteiden. Kaiketi siksi, että minua ei kiinnosta vaatteet.


Talvella kun hiihdämme mummin ja vaarin kanssa, tulee sininen hetki. Lumi ja koko maailma on sinistä. Se on kaunista. Harvoilla hetkillä on oma nimensä, kuten sinisellä hetkellä. Koko luonto rauhoittuu silloin, tulee hiljaista. Rakastan sinisiä hetkiä. Vaikka nekään eivät ole sen sinisiä kuin aallot, taivas, farkut tai vesivärit.

Kun kysytään lempiväriä vastaan sininen, mutta se ei ole kunnon vastaus. En minä kaikista sinisistä pidä. Sininen, on liian laaja. Se on sama kuin kutsuisi kukkia ja puita vain kasveiksi, huomaamatta niiden eroavaisuuksia. Sininen on liian tylsä vastaus. Mutta en tiedä mikä olisi lempisiniseni. En näe sinistä, koen sen. Tätä en voi muille kertoa, koska sitten taas naurettaisiin ja kysyttäisiin miten värin voi muka kokea. Liian monimutkaista.

Kirjoitan edelleen ystävä-kirjoihin sininen, pidän tumman denimin sinisiä farkkuja, maalaan vesiväreillä kehnoja aaltoja ja huikaisevan vaaleansinisiä taivaita enkä osaa nähdä värejä kuten muut.



Minulle värit olivat, kuten ne olivat luonnossa. Vihreä oli sammaleen pehmeän vihreää tai heleää hiirenkorvien vihreää. Kirjoittamisen jälkeen aloin miettimään oman lapseni suhdetta luontoon ja sitä, miten olen sitä tukenut.

Lähetinkö lapsen tarpeeksi usein rantakalliolle lukemaan ja haaveilemaan? Saiko lapsi kahlata rantavedessä tarpeeksi? Olisiko meidän pitänyt tehdä vielä useampi marjastus ja sienestysreissu? Saiko lapseni tarpeeksi vahvan kosketuksen luontoon?

Olisin voinut tehdä enemmän. Olisin voinut elää ne ohikiitävät lapsiperhevuodet enemmän ulkona. Mutta vieläkään ei ole myöhäistä. Edelleen lähdemme yhdessä mökille, marjaan, sieneen, soutamaan, sukeltamaan ja kokemaan luontoa. Istutamme marjapensaita ukkosmyrskyssä, sotkemme itsemme saveen ja multaan, uimme saarelta toisella, hoidamme ja ylläpidämme suhdettamme luontoon.




4 kommenttia:

  1. Ihanaa pohdintaa väristä. Olet saanut mukavasti mukaan erilaisia näkökulmia.

    VastaaPoista
  2. Luonnossa kaikki värit ovat kauniita. Sininenkin, vaikka en siitä pidä sisustuksessa ja vaatteissa. Paitsi ne farkut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi aika pitkälti samaa mieltä :)

      Poista