30.4.2016

Omavaraisuudessa tarvittavat TOP 10 taitoa

Päätimme porukalla miettiä, mitkä olisivat taitoja joita tarvitsemme omavaraisemmassa elämässämme. Jokainen lupasi miettiä kymmenen taitoa joita tarvitsee tai jonka aikoo hankkia.


Itse päätin nostaa esille kymmenen asiaa, joihin aion panostaa tänä vuonna. Taidot ovat listassa sekalaisessa järjestyksessä ja loppuun lisäsin bonustaidoksi jokaiselle tärkeän taidon.

papu, pavut



  • Villiyrtit ruokana ja lääkkeenä


Pihamaamme tuottaa mukavasti nokkosta ja vuohenputkea, joita keräsimme viime talveksi varastoon. Nyt pitäisi oppia hyödyntämään pihan ja metsän anteja laajemmin, sekä ymmärtää mistä niistä voisi olla hyötyä terveyden- ja kauneudenhoidossa.

Olen käynyt tänä vuonna muutamia kursseja kasvien käytöstä kosmetiikassa ja terveydenhoitamisessa. Lisäksi hyllyyni on ilmestynyt Henriette Kressin ja Toivo Rautavaaran kirjoja aiheesta.

Tänä vuonna olisi tavoitteena kuivata viime kesää enemmän pihapiirin villejä herkkuja talven smoothieihin ja ruokiin lisättäväksi.


  • Kasvimaan hoitaminen

Viime vuonna perustettu kasvimaa tuotti jonkin verran satoa viileästä kesästä huolimatta. Tänä kesänä tavoitteena on saada suurempi sato laajemmasta kasvivalikoimasta. Lisäksi haluan oppia hoitamaan maaperää niin, että kaikki siellä asuvat mikrobit ja muut puutarhurin pikkuapulaiset voivat hyvin.

Uskon saavani maatilkusta enemmän ja parempi laatuista satoa, kunhan autan maaperän pikkueliöitä luomaan mullasta vahvan kasvualustan.

toscanankaali


  • Permakulttuuri
Permakulttuuri on kiehtonut minua pitkään ja tänä vuonna aiheen opiskelu jää itseopiskeluun kirjoista ja internetistä. Haluan oppia luomaan pihallemme sopivat olosuhteet, joissa sekä me ihmiset, että kaikki öttiäiset viihtyisivät ja voisivat hyvin. Tänä vuonna kasaan pihan nurkkaan lahopuukasan, kiinnitän muutamaan puuhun linnunpöntön ja jätän villille luonnolle tilaa pihaamme. Pikku hiljaa koetan omaksua entistä enemmän permakulttuurin perusteita tupamme maille.



permakulttuuri



  • Säilöntä
Tavoitteenamme on saada joka vuosi aina pikkuisen edellistä enemmän puutarhan ja metsän satoa talteen talvenvaralle. Tällä hetkellä meillä on rajallinen säilytys mahdollisuus kellarissa, joten erilaisten yrttien ja sienten kuivaaminen lienee tänä vuonna pääosassa. Kasvimaamme sato mahtuu kellariin, sillä sitä ei ole tänäkään vuonna tiedossa mielettömiä määriä. Tulevaisuutta silmällä pitäen aion kuitenkin valmistaa pieniä määriä minulle uusia säilykkeitä.

tomaatti terttu

  • Hapattaminen

Teimme isovanhempieni kanssa joka syksy hapankaalia. Uskon lapseni rautaisen vastustuskyvyn taaperovaiheessa johtuneen osittain hapankaalin hyvää tekevästä vaikutuksesta. Nyt haluan taas alkaa tekemään hapankaalia ja hapattamaan muitakin kasviksia talvea varten.

Hapattaminen on yksi keinoista säilöä satoa talven varalle ja tällä hetkellä tämä tapa kiinnostaa minua eniten.



  • Mehiläistenhoito

Mehiläiset auttavat pölyttämisessä ja siten osaltaan takaavat runsaan ja hyvälaatuisen sadon. Lisäksi mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa ja muita mehiläistuotteita. Tänä kesänä on tarkoitus siirtää mehiläiseni omalle pihalle sijaiskodistaan.

Mehiläistenhoitoa olen opiskellut ensin työväenopiston kurssilla ja nyt käytännössä omien pesien kanssa vuoden. Mehiläiset ovat näyttäneet minulle, että olen vasta alkutaipaleella niiden elämän ymmärtämisessä.

Mehiläisten vaalimisen lisäksi haluan taata muillekin pölyttäjille hyvät elinolosuhteet jättämällä tontille niille sopivia paikkoja ja hankkimalla hyönteishotellin. Koetan lisätä pihallemme erilaisia kasveja, jotka auttavat erilaisia pölyttäjiä voimaan paremmin kukkimalla tasaisesti koko kasvukauden ajan.

anjan puisto
Anjan puisto, Mikkeli

  • Suunnitelmallisuus

Taivaanrannan maalaaja, haihattelija, saamaton unelmoija, siinä liuta termejä joita itsestäni hermostuneena käytän. Uhkaan ottavani eron itsestäni, lähteväni muualle. Ja kaikki tämä vain siksi, että aikataulut venähtävät, asiat eivät aina tule tehtyä silloin kun olen ajatellut.

Ensi talven projektini on laittaa seuraavan vuoden tapahtumat exceliin; listata kylvöt, sadonkorjuut ja kaikki muu, niin että tiedän paremmin, missä vuoteni kiirekohdat sijaitsevat ja saan oikeat asiat tehtyä oikeaan aikaan.



  • Työkalujen huolto

Tuvan myötä saimme itsellemme mukavan työmaan ja tarpeen omistaa mitä erilaisempia työkaluja. Hiljakseen opiskelen itselleni entuudestaan vieraiden työkalujen käyttöä ja niiden kunnossapitoa eli huoltoa. Toivon meidän pian saavuttavan vaiheen, jossa kaikki investoinnit työkaluihin on tehty ja ainoat niistä aiheutuvat kulut liittyvät niiden huoltoon ja kunnossapitoon.

Työkalujen huono hoito tai hoitamattomuus on haaskausta, hyvin kunnossa pidetty työkalu kestää vuosia, ellei vuosikymmeniä uuden veroisena. Lisäksi työskentely kunnossa olevilla työkaluilla on paljon miellyttävämpää kuin kehnosti hoidetuilla; terävä kirves uppoaa puuhun paremmin kuin tylsä.


kehäkukka



  • Ompelu

Ompelukoneeni pölyttyy koskemattomana nurkassa, toisessa nurkassa pölykerrosta päälleen kerää kasa kankaita. Asiaan olisi viisainta tehdä muutos, kaivaa kone esille, hankkia opettaja ja alkaa surraamaan. Minulla on päässäni liuta ajatuksia, miten saisin annettua vanhoille vaatekappaleille uuden elämän, miten voisin korjata tai tuunata ne, tai miten muovata oman vaatekaapin sisällön mieluisaksi ommellen. Vankka tahto ja aie ryhtyä toimeen puuttuu edelleen. Kaipaan napakoita eteenpäin potkijia tämän aiheen tiimoilta.


  • Sosiaaliset taidot


En kaipaa erakon elämää, joten sosiaaliset taitoni kaipaavat hiomista. Kärsin tietynlaisesta sosiaalisesta kömpelyydestä, joka saa minut joskus suoltamaan epäkiinnostavia tarinoita liian pitkään tai vaihtoehtoisesti vaikenemaan liiaksi.

Uskon, että on meidän kaikkien asia luoda tästä yhteiskunnasta sellainen jossa meidän olisi hyvä elää. Me ihmiset olemme kuitenkin laumaeläimiä ja kaipaamme toisia ihmisiä ympärillemme. Sosiaalinenverkosto voi kannatella meitä silloin, kun emme itse siihen kykene. Voimme myös oppia muilta ihmisiltä taitoja ja tietoja sekä jakaa omaa osaamistamme.



Ja bonuksena kohta 11. Ensiapu

Olemme onneksi säästyneet suuremmilta haavereilta, vaikka käytämmekin erilaisia koneita, kiikumme tikkailla ja siirtelemme puunrunkoja paikasta toiseen. Riski on kokoajan olemassa ja olemme koettaneet minimoida sen huomioimalla työturvallisuuden ja pitämällä ensiaputarvikkeet mukana.

Omista ensiapukursseista on aikaa ja koetan pitää silmät auki niiden varalta, pian olisi taas aika kerrata asioita.




Samasta aihepiiristä kirjoittivat myös



25.4.2016

Kolmipyöräiset kottikärryt


Hankkiessamme torpan ostimme sen romppeineen. Paljon hyvää löytyi ja löytyi myös sitä muunlaista. Yksi mielenkiintoisimmista löydöistä oli erään entisen asukkaan itselleen rakentamat kottikärryt lisäpyörillä tai oikeamminkin niitä oli kahdet. Lasten polkupyörän apupyörät oli hitsattu tai pultattu kottikärryjen jalkoihin keventämään työntäjän urakkaa. Kottikärryjä ei muutoksen jälkeen kyennyt lastaamaan kovin raskaaseen kuormaan ilman apupyörien notkumista ja niiden tavanomainen käyttö oli sen verran kärsinyt muutoksesta, että nappasimme pyörät molemmista pois.

Tämmöinen ratkaisu sopii varmasti jollekin hyvin, sillä kolmipyöräinen kottikärry kulki keveämmin, sitä tarvitsi vain työntää eteenpäin eikä samalla tarvinnut kannatella kärryn painoa käsissään.

22.4.2016

Mäkimeirami



Mäkimeirami on miltein pitsamauste. Kaupan oregano-niminen mausteseos sisältää usein erilaisia meirameita, joista tämä on yksi. Mäkimeirami on tujua, sen maku on jopa pistävä joten annostelun kanssa on hyvä pysyä kohtuudessa.

Mäkimeirami on melko korkeaa, puoli metristä ja lehdet kasvavat melko harvakseen. Puisevaa vartta on yllättävän hankala katkaista ja monesti sitä yrittäessä saattaa nyhtäistä koko kasvin juurineen maasta.

Mäkimeirami aloittamassa kukintaansa heinäkuun puolivälissä 2015
Käytämme mäkimeiramia paitsi pitsan päällä myös kaikessa muussa mahdollisessa. Muutama lehti eksyy helposti salaatin joukkoon potkua tuomaan, maustaa munakkaan tai jauhelihakastikkeen. En ole koskaan koettanut kuivata mäkimeiramia talven varalta. Käsittääkseni tässä, kuten muissakin yrteissä, maku mietonee kuivattaessa.

Olen kasvattanut mäkimeiramia rivitalon takapihalla ja havainnut miten kasvi on heinä-elokuussa täynnä pölyttäjiä. Koska aion siirtää mehiläispesäni puutarhaamme on kasveja ajateltava myös pölyttäjiä silmällä pitäen. Haluan taata pörriäisilleni paljon erilaisia ja eriaikaan kukkivia kasveja.



Nyt aprikoin minne haluan mäkimeiramini, sillä niistä pitäisi riittää itselle käyttöön ja mehiläisille ja muille pölyttäjille syyskesän evääksi. Luonnossa mäkimeirami kasvaa kuivassa, aurinkoisessa paikassa jossa voi olla hyvin kalkkipitoinen ja hiekkainen maaperä. Mäkimeiramin varsi jää talventörröttäjäksi ja sen siemenet varisevat niistä kevättä odottamaan. Vaikuttaisi siis siltä, että tarvitsisin tälle kasville melko mukavasti tilaa kasvaa ja kukoistaa.


18.4.2016

Neulatyyny käävästä - pökkelökääpä


Kävimme pohjoisessa kylässä ja törmäsin siellä vanhaan tapaan käyttää kääpää neulatyynynä. Tapa on aiemmin ollut yleinen suomalaisten ja saamelaisten keskuudessa. Kääpä ei tylsytä neuloja.



Käävän nimi oli meiltä hukassa. Sain kuulla sen kasvavan koivuissa. Onneksi oli internet, googlaamalla löytyi Wikipedia-artikkeli, joka paljasti kyseessä olevan pökkelökäävän.


Pökkelökääpä, Piptoporus betulinus, on lahottaja, joka aiheuttaa koivuille vahinkoa. Ja se on kuulemma yksivuotinen itiöemä. Se tosin pysyy puussa kauemmin odottamassa poimijaansa. Omaa neulatyynyä kannattaa etsi pystyyn kuolleista tai kuolevista koivuista, sekä maassa makaavista puista.


Norjassa kääpää on kuulemma käytetty partaveitsen tuppena ja sen nimi onkin norjaksi knivkjuke. Kääpää on käytetty myös lankojen värjäämisessä ja siitä on saatu ruskean sävyjä.


Kääpä on yleinen koko Suomessa, mikä on hyvä, sillä ajan myötä elo neulatyynynä saa käävän murenemaan ja uuden hankinta on ajankohtaista.



16.4.2016

Keittiöpuutarha, siemenestä lautaselle -kirja



Sain Keittiöpuutarha-kirjan tutustuttavaksi. Aihe kiinnostaa minua tällä hetkellä suuresti, sillä olemme luomassa omaan pihaamme keittiöpuutarhaa. Ruoan ystävänä minua ilahdutti keittiöpuutarhan ja reseptien yhdistelmä ja vielä kun yhtälöön lisää upean kuvituksen oli kirja kuin minulle räätälöity.



Kirja muodostuu pidemmistä teksteistä sekä informatiivisista, lyhyistä teksteistä ja luetteloista. Pidin erityisesti siitä, miten kirjasta oli tehty monella tavoin luettava. Kirjaa voi lukea hitaasti nautiskellen tai siitä voi nopeasti silmäistä kaipaamansa tiedon, joka löytyy todella hyvin kirjan selkeän taiton vuoksi.





Monet asiat kirjassa ovat niitä perusasioita, mutta niissäkin oli yleensä muutama minulle uusi tiedon murunen tai tapa ajatella ja tehdä asiat. Tämän vuoksi se sopii hyvin niin uusien kuin vanhempienkin harrastajien luettavaksi.


Kuvitus on runsasta ja monipuolista, värit ovat runsaita, kuvat ovat suuria ja niitä on todella paljon. Kuvat kertovat joskus enemmän kuin sanat ja moni asia aukesi minulle uudella tapaa tai antoi uudenlaisia ideoita kuvien myötä.


Aukeamittain kauniita kuvia joista voi nähdä miten asiat voi tehdä ja toteuttaa. Tai vain uppoutua kauniiden kuvien maailmaan.


Resepteissä minua hitusen vaivasi, joissain ohjeissa käytetyt "eksoottiset" raaka-aineet. Vaahterasiirappi, sitruuna, bataatti, kikherneet ja inkivääri esiintyivät resepteissä ja en voinut olla miettimättä olisiko ne voinut korvata jollain sellaisella, jota voi kasvattaa keittiöpuutarhassa ja joiden kasvattamiseen kirja antoi vinkit.



Tämä kirja tuntui ensimmäiseltä osalta kirjasarjaan, ainakin itse keksin heti joukon kasveja, joiden viljelystä ja hyödyntämisestä haluaisin lukea seuraavasta kirjasta. Kirja oli lifestyle-kirja, meille kaikille, jotka olemme kiinnostuneet puutarhasta, kokkailusta ja visuaalisista elämyksistä.




Keittiöpuutarha, siemenestä lautaselle
Kirjoittajat: Kati Jukarainen, Maria Kesänen, Hanna Sumari.
Kuvat: Kirsikka simberg, Maria Kesänen ja Kati Jukarainen.
Ulkoasu: Tuukka Koivisto ja Kirsikka Simberg




Kirja on saatu kustantajalta.

12.4.2016

Aurinkosähkö

Kävin maaliskuussa Ilmastoinfon aurinkosähköillassa kuuntelemassa Janne Käpylehdon esitystä aurinkosähköstä. Ohessa muistiinpanojani illasta. Kuvituksena sekalaisia kuvia, koska minulla ei ole aiheeseen sopivaa kuvastoa.





Aurinkopaneelit tuottavat sähköä ja aurinkokeräimet lämpöä. Suomessa on pitkät perinteet aurinkosähköstä, sillä ne ovat suosittuja mökeillä. Meillä ensimmäiset aurinkopaneelit tulivat 50-luvulla Otaniemeen ja 70-luvusta alkaen ne alkoivat yleistyä mökeillä.

Aurinosähkö ei ole menneisyyttä tai kuulu pelkästään mökille. Tällä hetkellä aurinkosähkönmäärä kasvaa hurjasti. Tällä hetkellä verkkoon liitetyn ja verkkoon liittämättömän aurinkosähkön määrä on arvioiden mukaan yhtä suuri.

Kaikilla mökeillä ei ole mahdollista tai kannattavaa liittyä sähköverkkoon ja silloin tavanomaisin ratkaisu on ollut rakentaa oma aurinkosähköjärjestelmä. Tämmöistä akullista järjestelmää kutsutaan off-gridd-verkoksi, sillä se ei liity kantaverkkoon, vaan toimii omien akkujensa varassa.

Kesämökeillä aurinkosähkö on toimiva ainoana järjestelmänäkin. Kesäisin käytössä olevassa mökissä ei tarvitse huolehtia siitä, että talvella marras-tammikuussa paneelit tuottavat vain 5-8% siitä, mitä kesällä.

Aurinkopaneeleiden hyötysuhde on parantunut viime vuosina huimasti ja se on tehnyt niistä kiinnostavan sijoituksen. Materia ja energiaintensiivisyys ovat parantuneet ja niiden valmistamiseen tarvitaan aiempaa vähemmän sähköä. Valmistajien nykyinen tuotantotakuu takaa, että 25 vuoden kuluttua paneelit tuottavat edelleen 80% tehostaan. Suomalainen Valoe antaa tuotteilleen 40 vuoden takuun.

Paneelit ovat pitkäikäisiä muunmuassa siksi koska niissä ei ole liikkuvia osia.

Kiinteistökäyttöön ei yleensä toteuteta alle 3 kW järjestelmiä. Järjestelmät ovat usein 3-7 kW, yleisimmin 5 kW, kokoisia joka tarkoittaa tasakatolla n. 100-120 neliön verran aurinkopaneeleita, pinta-ala on pienempi harjakatolla. Omakotitalon sähkönkulutuksen ollessa vuodessa yli 20 000 kWh on investointi aurinkosähköön yleensä kannattava. Liian iso järjestelmä ei ole kannattava, sillä myydystä sähköstä ei saa suurta hintaa. Vuositasolla kannattavaa on myydä 10% tuotetusta sähköstä, sen yli menevä osuus ei ole enää kannattavaa.

Aurinkosähköjen asennus on luvanvaraista kuten muutkin sähkötyöt. Mökkien 12 V järjestelmiin ei tarvita lupia.

Tarkista vakuutusyhtiöltäsi, että aurinkosähköjärjestelmäsi sisältyy kiinteistövakuutukseen.



Maantieteelliset erot


  • Helsingissä aurinkosähkön vuosituotta on samaa luokkaa,kuin Pohjois-Saksassa jossa aurinkosähkö on hyvin suosittua. 
  • Helsingin ja Rovaniemen ero tuotossa on n. 10% vuodessa.
  • Oman seudun sähkön hintataso määrittää, kuinka kannattava sijoitus on. Hintavertailu tehdään vuositasolla.
  • Aurinkopaneelit tuottavat parhaiten viileässä eli tuotannon huippu kuukaudet saattavat olla ennen kesäkuuta.

Harkitessasi aurinkosähkö selvitä


  • Oman kuntasi säädökset tarvittavista rakennusluvista
  • Selvitä oma kulutuksesi, paljonko on pohjakulutuksesi päivällä kesäaikaan
  • Mitoita järjestelmä omiin tarpeisiisi
  • Laske investoinnille sisäinen korko esim. 25 vuoden laskenta-ajalle

Aurinkosähkön plussat

  • Paneelit ovat miltein huoltovapaat
  • Oikealla mitoituksella järjestelmien takaisinmaksuaika on jopa alle 15 vuotta
  • Kannattavuus on hyvä, kun sähkö tulee omaan käyttöön
  • Järjestelmä lisää kiinteistönarvoa
  • Energialasku pienenee
  • Uusiutuva ja ekologinen energiamuoto
  • Pitkäikäinen
  • Järjestelmällä voi koettaa suojautua sähkön hinnannousulta
  • Fiksusti toteutettu & mitoitettu järjestelmä on taloudellisesti kannattava

Aurinkosähkön miinukset

  • Sähkön tuotto vain valoisaan vuorokauden- ja vuodenaikaan
  • Mahdollinen kattoremontti aurinkopaneeleiden käyttöiän aikana voi tulla kalliimmaksi

Taloudellisuuslaskelma
  • Investoinninhinta
  • Vuosituotanto
  • Itse käytetyn sähkön osuus
  • Sähkön hintakehitys
  • Korkokanta
  • Jäännösarvo
  • Investointituet, kotitalousvähennys

Aurinkopaneeleiden kulurakenne on-gridd
  • Paneelit 50 % 
  • Invertteri ja muut sähkölaitteet 25 %
  • Asennus 15 %
  • Suunnittelu 10 %



Paneeleiden suuntaus

Aurinko paneeleiden edessä ei saisi olla mitään, mikä varjostaa niitä
50 % paneeleiden tuotosta on hajasäteilyä, johon suuntaus ei juuri vaikuta
Suuntaukseen vaikuttaa se, mihin aikaan haluaa tuottaa sähköä eniten
Paneelit voidaan asentaa katolla tai maahan
Itä-länsi asennuksella saadaan aamu- ja ilta-aurinko

On-grid vai off-grid

Aurinkosähköjärjestelmän liittäminen verkkoon riippuu tietenkin siitä, onko sähköverkkoa lähellä ja kuinka paljon sähköä tuotetaan. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tavanomainen verkkoon liitetty aurinkosähköjärjestelmä kytkeytyy pois päältä, kun verkossa on sähkökatko. Tämän voi estää järjestelmän rakennusvaiheessa hankkimalla myös saarekekäyttöön (Island-tyyppinen) verkkoinvertteri sekä akusto. Saarekekäyttöön soveltuva invertteri on n. 1 000 € kalliimpi, kuin tavallinen verkkoinvertteri.

Jos aurinkosähköjärjestelmä liitetään verkkoon voi ylimääräisen sähkön myydä sähköyhtiölle. Itsetuottamaansa sähköä ei sen sijaan saa antaa esimerkiksi naapurille, koska sähköntuottaminen on luvanvaraista toimintaa.

Tuet

Järjestelmän asennukseen yksityishenkilö voi hyödyntää kotitalousähennystä.
Yritykset saavat energiatukea.
Taloyhtiöt eivät saa tällä hetkellä mitään tukea.


Linkit

Janne Käpylehdon sivut http://www.pienenergia.com

Ilmastoinfo on koonnut usein kysytyt kysymykset ja vastaukset niihin sivuilleen http://ilmastoinfo.fi/aurinkosahkoakotiin/usein-kysyttya/

Lisätietoja aurinkosähköstä http://www.lahienergia.org/lahienergia/aurinkoenergia/

Vertailutietoja järjestelmien toimittajilta http://ilmastoinfo.fi/aurinkosahkoakotiin/toimittajat/

Aurinkosähköjärjestelmien hintatasot ja kannattavuus http://www.finsolar.net/?page_id=1363&lang=fi

HSY:n kartta (kartta.hsy.fi), josta voi katsoa auringon säteilyenergian määrän katoilla ja aurinkopaneeleille sopivat sijainnit.

Aurinkosähköenergian tuottolaskin http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php

Motivan sivuilta löytyy sertifioidut asentajat http://www.motiva.fi/sertifioidutasentajat

Kiinteistöjen arvonnoususta ei vielä Suomesta ole empiiristä dataa, mutta The NewYork Times kirjoitti aiheesta http://www.nytimes.com/2015/02/22/realestate/solar-panels-and-home-values.html?_r=0 Saksan ja Yhdysvaltojen kokemusten mukaan aurinkosähköjärjestelmä nostaa talon arvoa keskimäärin 10t€


Juttua päivitetty 19.4.2016

10.4.2016

Varroan kevättorjunta - video

Teimme ystävättäreni kanssa lyhyen videon varroan kevätorjunnasta, mitä mieltä olette teenkö lisää videoita?


1.4.2016

Isien työt - kansanperinne lyhytelokuvia



Isien työt on Kansantieteellinen filmi Oy:n lyhytelokuvia vuosilta 1936-39. Filmit pääsee näkemään verkosta osoitteesta http://www.kansatieteellisetfilmit.fi/videot.htm Sivusto on Suomen Kulttuurirahaston, sen saman joka myöntää mm. UWC-stipendejä.

Sivustolla kerrotaan lyhytelokuvista seuraavaa:

"Kansatieteellinen Filmi Oy:n toiminta on elokuvamme 100-vuotisen historian komeimpia lukuja. Kuudessa vuodessa yhtiö valmisti katoamassa olevaa kansanperinnettä taltioiden yli 30 lyhytelokuvaa. Asetetun tavoitteen täyttäen useimmat niistä olivat aiheenkäsittelyltään tieteellisen tarkkoja mutta samalla esteettisesti nautittavia taideteoksia. 


Suomen elokuva-arkisto aloitti vuonna 1972 tämän ainutlaatuisen nitraattifilmeille kuvatun materiaalin pelastamistyön, joka jatkuu edelleen. Elokuviin on talletettu viime hetkillä katoamassa olevia työmenetelmiä ja käsityötaitoa, kuten kaskenpolttoa ja yksipuisen ruuhen veistoa.

Julkaisemalla joukon Kansatieteellinen Filmi Oy:n elokuvia, Suomen Kulttuurirahasto haluaa kunnioittaa ja tehdä tunnetuksi tieteellisen elokuvauksemme pioneeriyhtiön 70 vuotta sitten käynnistynyttä toimintaa. Uusintaensi-iltansa digitaalisessa muodossa saavat filminäytteet ovat väkevä todiste meitä ympäröivän todellisuuden jatkuvan ja määrätietoisen dokumentoinnin tärkeydestä."




Lyhytelokuvissa käsitellään muunmuassa pellavankäsittelyä Kurkijoella, haaparuuhen tekoa, Rymättylän talvikalastusta ja Vetelin elonkorjuuta.

Suomen Kulttuurirahastolle voi tehdä lahjoituksia tukeakseen sen toimintaa.