22.4.2017

Pohjoisen omenat - pomologinen käsikirja, tietoa omenanviljelystä

Pohjoisen omenat - pomologinen käsikirja, Leif Blomqvist, 2005

www.blomqvistplantskola.com


Tämä kattava kirja omenapuista voisi olla jokaisen omenatarhurin kirjahyllyssä, niin täynnä tietoa se on.  Leif Blomqvist istutti ensimmäiset omenapuunsa koeviljelmälleen 1996, ja jo silloin hän toivoi projektinsa päätyvän kirjan kansien väliin. Kirjan lajike-esittelyt ja neuvot pohjautuvat paitsi kirjoittajan omiin kokemuksiin, myös vanhoihin, hyviksi koettuihin faktoihin.

Kirja kertoo ensin omenan historiaa maailmalla ja Suomessa. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan omenapuuta kasvitieteessä. Tutustutaan omenapuun lisäykseen, perusrunkoihin, omenan kasvupaikan vaatimuksiin, istuttamiseen ja eri taimityyppeihin. Lisäksi käydään läpi omenapuiden lannoitus, leikkaus ja erilaiset taudit, tuholaiset ja muut ongelmat. Myös omenapuiden pölytystä tarkastellaan omassa luvussaan.

Eri omenalajikkeiden esittely alkaa luvulla omenasato ja sen säilytys, jota seuraa luku eri omenalajikkeiden käyttö. Tämän jälkeen kirja esittelee 102 eri omenalajiketta omilla sivuillaan. Kirjan lopussa on muutama omenaresepti.


Historia


Omenan historia osuudessa Leif viittaa paitsi raamatun kertomuksiin, hän myös kertoo omenan kasvatuksen lähteneen ilmeisiimmin liikkeelle Persiasta, josta se levisi 5 000 vuotta sitten meille Eurooppaan. Ruotsalaisiin luostaripuutarhoihin omena saapui 1300-luvulla ja Saksassa Keisari August I määräsi vuonna 1555, että kaikkien vasta-avioituneiden piti istuttaa vähintään kaksi omenapuuta.

Suomeen omenanviljely saapui 1539, jolloin valtioneuvos Erik Fleming laittoi omenanviljelyn aluille Paraisilla. Saattoi olla, että häntä aikaisempi omenanviljalijä oli maassamme Viipurin linnassa asunut Karl Knuutinpoika.

Meillä Suomessa on hyvä kanta talvenkestäviä omenoita, seikka josta saamme kiittää Venäjän kauppaa. Ruotsin kautta maahamme tulleet lajit olivat yleensä Keski-Eurooppalaista alkuperää ja heikosti maamme ilmastoon sopivia.


Omenapuu kasvitieteessä


Omenapuut kuuluvat Rosacaea-heimoon.Samaan heimoon kuuluvat myös ruusu, pihlaja ja pensashanhikki monen muun lisäksi. Omenapuiden suku on Malus.

Omenan kukka on 5 terälehtinen ja kaksineuvoinen. Omena on ristipölytteinen eli ne tarvitsevat hyvin pölyttyäkseen toisen omenalajin siitepölyä.

Omenapuiden lisäys


Kirjassa tuodaan esille, ettei omenan siemenestä voi kasvattaa samanlaista omenapuuta, kuin mitä emäpuu oli. Omenan siemenestä kasvaa uusi laji, joka valitettavasti lähes aina on ominaiksuuksiltaan heikompi kuin kantapuu.

Omenapuita lisätään varttamalla ja silmuttamalla, näin kantapuun ominaisuudet saadaan siirrettyä uuteen omenapuuhun. Laboratoriossa on mahdollista lisätä omenapuita myös mikrolisäyksellä.


Perusrungot


Siemenperusrungot kasvatetaan valtaosin Antonovkan siemenistä. Siemenistä siksi, että ne ovat yleensä virusvapaita. Antonovka puolestaan pärjää ominaisuuksiltaan hyvin ilmastossamme. Miinuksena siemenperusrungoista mainitaan se, että ne kasvavat usein turhan suuriksi.

Kloonatut perusrungot on suvuttomasti lisätty multaamalla tai mikrolisäyksellä.Ne ovat keskenään identtisiä ja niillä on kaikki samat ominaisuudet kantapuussa. Kloonattujenperusrunkojen etu on se, että kaikkien puiden sato kypsyy samanaikaisesti ja puiden kasvuvoima ja hedelmien maku muistuttaa toisiaan.

Siemenperusrungot ovat ainoita kloonaamattomia perusrunkoja, kaikki muut ovat kloonattuja.

Kääpiöperusrunko on näppärä pienessä pihassa ja se tulee satoikään varhain. Valiytettavasti se vaatii kastelua ja sen oletettu elinikä on omenapuuksi onneton, vain noin 15-20 vuotta.

Omenapuun kasvupaikka


Omenapuu kaipaa lämpimän, aurinkoisen ja kevättalven tuulilta suojaisan kasvupaikan menestyäkseen. Omenapuu ei viihdy tiukassa savimaasssa, sillä niillä talvehtiminen on puulle vaikeampaa. Omenapuuta ei myöskään pidä istuttaa kohtaan, jossa on juuri äsken kasvanut omena- tai päärynäpuu.


Omenapuun istuttaminen



Omenapuun istuttamisen suunnitteluun kannattaa varata muuta hetki. Omenapuu menestyy hyvin, kun sille antaa kunnolliset edellytykset menestyä. Puulle on valittava paras mahdollinen kasvupaikka. Omenapuulle kannattaa tehdä suuri istutuskuoppa, jossa sen juuret pääsevät hyvin leviämään sekä syvyys-, että leveyssuunnassa.

Kohopenkki estää veden kertymisen puun juurelle ja se myös lämpenee keväällä tasamaata nopeammin. Omenapuu tarvitsee siis menestyäkseen 50 cm syvän mullan. Kohopenkin tulisi olla 20-25 cm nurmikon tasoa korkeamalla. Penkin halkaisijan tulisi olla 1,5-2 metriä.


Taimityypit


Astiataimia voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan.

Paakkutaimet ovat yleensä paljasjuurisia taimia, jotka on myyntiä varten pakattu turpeeseen ja ympäröity verkkosukalla. Istutusaika on sama, kuin astiataimilla. Verkkoa ei saa poistaa istutettaessa.

Paljasjuuriset taimet voidaan istuttaa vain silloin, kun puu on talvilevossa. Nämä taimet lähtevät yhtä hyvin kasvuun, kuin muutkin, niiden istutuskausi vain on lyhyt.

Omenapuiden lannoitus


Omenapuu kaipaa maalta pH-arvoa 6-6,5. Vuotuinen ylläpitokalkitus on 0,2 kg/m2. Lisäksi omena kaipaa paljon fosforia ja magnesiumia ja jonkun verran kalia ja hivenaineita. Helpoimmallalannoituksesta pääsee, käyttämällä kaupan hedelmäpuille ja marjapensaille suunniteltua lannoitetta.

Hedelmäpuut kaipaavat myös syyslannoitusta eli myöhäiskesän lannoitusta, joka annetaan elokuun puolivälissä,  talvehtiakseen kunnolla. Syyslannoitus ei saa sisältää typpeä. Sen sijaan myöhäiskesän lannoituksen tulisi sisältää fosforia ja kalia.


Omenapuiden leikkaus


Tavoitteena omenapuiden leikkaamisella on saada aikaan puu, jolla on ilmava latvus ja vankat oksat. Suuret leikkaukset ilmastossamme voivat olla puulle kohtalokkaat, sen sijaan pienet vuosittaiset leikkaukset ovat suositeltavia.

Oikea leikkeusaika riippuu siitä, mitä halutaan saada aikaiseksi. Mikäli puuta halutaan pienentää, ilman että se alkaa kasvattamaan vesiversoja, on se leikattava elokuun alussa. Mikäli taas halutaan kiihdyttää nuoren puun kasvua, tulee leikkaus suorittaa keväällä maaliskuussa, kun lämpötila on yli nollan.

Puu tulee leikata kuivalla säällä, tällä minimoidaan sieni-itiöiden leviäminen leikkaushaavoihin.

Myöhäissyksy ja varhaiskevät ovat vääriä aikoja leikata puuta, sillä silloin loissieni Nectria galligena leviää helposti. Toukokuussa tästä sienestä ei niin ole haittaa, mutta kevätleikkaus kiihdyttää vesi- ja muiden versojen kasvua, joka puolestaan lisää hedelmäpuusyövän vaaraa.

Nuori, vastaistutettu puu voidaan leikata toukokuussa, jos siihen halutaan lisää oksia. Vanhat puut harvennetaan  elokuussa. Myös ne nuoret puut, joista halutaan satoa, leikataan loppukesästä, sillä silloin juurista nousee cytokiniini-hormonia. Leikkauksen avulla hormoni kulkee verson tyven kasvusilmuun, josta kehittyy  kasvusilmun asemasta kukkasilmu.

Taudit, tuholaiset ja muut ongelmat


Omenapuita uhkaavat halla, muumiotauti, rupi, hedelmäpuusyöpä, Omenakääriäinen, Pihlajanmarjakoi, omenan lehtikirva, pakkasvauriot ja jänikset ja myyrät.


Pölytys


Useat omenalajikkeet eivät pölytä itseään, vaan vaativat pölyttäkseen toisen lajikkeen siitepölyä. Omenapuiden pölytys tapahtuu hyönteisten avulla. Omenapuiden olisi pölytyksen onnistumisen kannalta hyvä sijaita 20-25 metrin päässä toisistaan. Mikäli pihassa ei ole tilaa useammalla omenapuulle, kannattaa valita ns. perheomenapuu, johon on vartettu useammasta eri lajisesta omenapuusta oksa. Näin puu voi pölyttää itse itsensä.

Omenasato ja sen säilytys


Varhaisimmat omenalajikkeet eivät yleensä kestä säilyttämistä, vaan ne kannattaa nauttia heti niiden kypsyttyä. Vain kesälajikkeet ja jotkin varhaiset syyslajikkeet ovat syöntikypsiä poimittaessa, muut lajit kypsyvät poimimisen jälkeen. Jälkikypsytysaika vaihtelee muutamasta päivästä viikkoihin.

"Myöhäiset syys- ja talvilajikkeet ovat poimintakypsiä, kun pohjaväri muuttuu vaaleammaksi, kun peiteväri tulee lajikkeelle tyypilliseksi ja kun omenan kanta irtoaa puusta taivutettaessa sitä sivulle tai kaikista mieluiten ylöspäin. --- Jonkin ajan varastoinnin jälkeen omena saa lajikkeelleen ominaisen maun ja aromin, makeus lisääntyy ja happoisuus vähenee."

Syysomenia voidaan yleensä varastoida muutamia viikkoja, talviomenat kestävät säilytystä kuukauden - pari. Omenat säilyvät parhaiten, kun ne on kerätty puusta. Maahan pudonneet omenat vaurioituvat ja pilaantuvat siksi nopeammin. Omenat tulisi poimia kuivalla säällä ja niitä tulisi käsitellä varovaisesti.

Omenat kannattaa säilyttää +2 - +5 asteessa ja ilmankosteuden tulisi olla 90-98%. Omenoiden kuivumista voi ehkäistä käärimällä ne silkkipaperiin. Varastointitilan ilman tulee olla  raikas, tasaisen lämpöinen ja ilmankosteuden tulisi olla suuri. Pienet ja keskikokoiset omenat soveltuvat suuria paremmin varastointiin.

Eri omenalajikkeiden käyttö


Omenoita voidaan käyttää moneen. Tavanomaisesti omenat jaetaan herkuttelu ja syöntilajikkeisiin, talouskäyttöön soveltuviin omenoihin, sekä mehuksi, viiniksi ja siideriksi soveltuviin omenoihin.


102 omenalajiketta


Kirja esittelee 102 erilaista omenalajiketta, osa niistä oli minulle tuttuja ja osa ennen kuulemattomia. Lajikekuvaus alkaa selkeällä kuvalla omenasta. Johdanto kertoo omenalajin historiasta, alaotsikot hedelmä, puu, käyttö, talvenkestävyys ja lisätietoja antavat kattavan tietopaketin kulloisestakin omenasta.

Reseptit


Reseptit osuudessa on kiitettävästi erilaisia ja epätavanomaisia omenareseptejä. Ohjeita löytyy maksavatkulista herraskartanon torttuun.

*

Itse ihastuin tähän kirjaan. Kirjan selkeä rakenne ja asiantunteva teksti vakuuttivat minut. Onneksi tämä löytyy läheiseni hyllystä, niin pääsen selaamaan kirjaa aina tarvittaessa.

Kirjan innoittamana haluaisin omaan pihaan Veiniöun-omenan. Tuo omena on omiaan mehun- ja viininvalmistukseen, sekä soveltuu soseeksi. Ennen kaikkea omenan mallon huikea väri kiehtoo minua. Toki uskoisin keväällä arvostavani myös puun tumman ruusunpunaisia kukkia.

*

Saimme kirjan lainaan poikamme kummisedältä, sama kummi on antanut meille omenoita maisteltavaksi ja rutkasti neuvoja niiden kasvattamiseen.

4 kommenttia:

  1. Vaikuttaa oivalta kirjalta! Täytyypä hankkia omaksi. Meillä on suunnitteilla hedelmäpuutarha, joten tämmöinen opas olisi nyt tarpeen. Kiitos vinkistä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli todella kiva kirja, ainoastaan tuo esiteltyjen lajikkeiden runsaus toi ongelman; haluan ne kaikki :D

      Poista
  2. olipa tuhti tietopaketti jo tuo pelkkä postaus, jossa oli tiivistetysti monta minullekin uutta tietoa. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitään, ihana kuulla että sait siitä lisää tietoa :)

      Poista