2.6.2013

Irti nyhdettyjä


Terävä reunainen rautalapio oli rikkaruohojen tuho
Miinan ala-asteen viimeisten vuosien ystävättären äiti laittoi minulle viestiä, jossa hän mainitsi tyttärensä lähtevän isoseksi. Lähtö oli tänään ja en tiennyt sitä. Tämä on vain alkua, pian en tiedä mitä kymmenet teinit tekevät. Kukaan ei kerro minulle. Kukaan ei sano poikkeavansa koulun jälkeen jossain nähdäkseen ystävänsä jonka elämään kuuluu nyt sitä ja tätä. Sohvalta ei kuulu pyyntöä "Sano joku runo tamperettarelle analysoitavaksi". Kukaan ei tule meille enää hengaamaan, yökyläilemään tai soita voiko tulla kun on Helsingissä käymässä.

Pikku hiljaa minut nyhdetään entisestä elämästäni eroon. Pikku hiljaa elämässäni on kymmeniä ihmisiä vähemmän. Pala palalta elämäni muuttuu. Pian en tiedä mitä teinien elämässä tapahtuu, pian elän homogeenisessä maailmassa kolkytjotain ihmisten kanssa. Tulen kaipaamaan teinejä, kaikkia Miinan ystäviä, niitäkin jotka tiedän vain nimeltä.

Saumoihin varisteltu hiekka piti rikkakasvit muutaman viikon loitolla.
Se että lapseni muuttaa maailmalle ei ole loppu vain yhdessä asumiselle, se on koko elämäntapani loppu. Uskon tämän ajan tuovan paljon hyvää, mahtavia uusia seikkailuja, uusia ihmisiä ja uudenlaista arkea, mutta tulen kaipaamaan tätä elämää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti