14.10.2017

3 x Kylmäsäilytys ilman jääkaappia


Elämä ilman sähköä tuo mukanaan kysymyksen ruokatarvikkeiden kylmäsäilytyksestä. Keräsin tähän kirjoitukseen kaksi mökillämme käyttämää vaihtoehtoa sekä kolmanneksi Liehtalan museotilalta bongaamani vaihtoehdon.

Aloitetaan siis Liehtalan perunakuopasta. Perunat ja juurekset vievät todella paljon säilytystilaa, seikka jota ei huomaa ajatella silloin kun perunat ja juurekset ostetaan kaupasta vain viikon tarvetta varten. Omavaraistaloudessa perunat ja juurekset on viljelty itse koko talveksi. 

Jos ajatellaan taloudessa kuluvan kilo perunoita päivässä on se viikossa jo seitsemän kiloa, määrä joka ei tavalliseen jääkaappiin mahdu muiden ruokien joukkoon. Ja kuukaudessa tuolla perunakulutuksella tulisi säilöttävää kolmekymmentä kiloa ja niin edelleen. Ja niiden perunoiden lisäksi oman säilytystilansa vaativat porkkanat, mustajuuret, punajuuret, palsternakat ja muut.

Koska en omaa vielä kokemusta perunakuopasta, niin suosittelen lukemaan seuraavan kuvan esittelytekstin aiheesta:


Valitettavasti ylläolevasta tekstistä ei käy ilmi miten paljon perunakuopan varastoja verottivat erilaiset eläimet ja millä keinoin niiden pääsy kuoppaan oli pyritty estämään.


Me käytimme mökillä kylmäsäilytykseen talon pohjoispäädyn alle hauduttua suurta kattilaa. Kattilassa säilytimme sinapit, ketsupit ja muun sellaisen. Juureskellarin virkaa toimitti maahan haudatut kaivonrenkaat, joiden pohjalle oli valettu pohja. Pohjaan oli jätetty reikä veden poisvalumiselle. Lisäksi phjalla oli monesti laudan palat tms pitämässä tavarat irti pohjasta. Kaivonrenkaat oli peitetty puukannella, joka puolestaan oli päällystetty kattohuovalla.

Molemmat ratkaisut olivat hyviä, varjoisa sijainti ja maahan hautaaminen takasivat viileyttä ja kummankin materiaali piti eläimet poissa ruoan kimpusta. Ja kaikki olivat ergonomisesti hyvin epämiellyttäviä käyttää :D

Kaivonrenkaista rakennettu juureskuoppa on purettu ja kattila kaivettu esille ja nostettu vessaan kuivikeastiaksi. Valitettavasti näistä ratkaisuista ei ole tämän parempia kuvia. Tämä näissä arkisissa asioissa tahtoo olla, niitä ei tule kuvattua ja siten dokumentoitua kunnolla.



Aikanaan vietin kesällä aikaa vuokramökillä, jonka kylmäsäilytystila muistutti mökkimme kaivonrengasta ja kattilaa. Tuolla vuokramökillä oli pohjoisrinteeseen haudattu suuret muoviset laatikot. Noiden laatikoiden kansien päälle oli nikkaroitu laudoista ja kattohuovasta. Laatikoiden ympärillä olevaa maata kasteltiin helteellä ja kaupunkireissuilta sinne tuotiin aina uudet kylmäkallet viilentämään.

Näitä kylmäsäilytysratkaisuja yhdistää se, ettei mikään näistä vedä vertoja jääkaapille. Nämä ratkaisut eivät viilennä tuotteita niin tehokkaasti ja nopeasti kuin jääkaappi tekee. Mutta näiden avulla saa jonkun aikaa säilytettyä osan ruoasta hyvänä.

Perunakuopan kuva Liehtalan museotilalta on vanha, otin sen samalla reissulla, kuin kuvasin Liehtalan luontopolulla liekokasveja. Suosittelen Liehtalan lisäksi muitakin museotiloja, niistä saattaa saada ideoita omiin projekteihin.

10 kommenttia:

  1. On kiva tutustua vanhoihin asioihin kun ei vielä ollut näitä meidän aikamme mukavuuksia. Keksiäisyyttä on ollut esim jääkaapin korvikkeissa. - Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli :)
      Ennen on pitänyt olla kekseliäämpi, kun ei ole ollut vaihtoehtoja :)

      Poista
  2. Todella mielenkiintoinen postaus! Ei ole moisia tullut aiemmin pohdittua, vaikka onhan se itsestäänselvyys ettei aina ole sähköä ollut. Tällaisia lukisin mielelläni myös lisää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tätä asiaa pohditaan tällä hetkellä paljon ja jonain päivänä saan toivottavasti kirjoittaa maakellaristamme ;)

      Poista
  3. Äidin lapsuusmökillä, jossa vietimme kesiä 70-luvulla,ei ollut sähköjä. Siellä oli "jääkaappina" läheiseen lähteeseen upotettu iso maitotonkka. Siellä olivat margariinit, maitotölkit yms, kylmässä. Ja usein me lapset/nuoret (serkut ja me siskon kanssa) olimme niitä, jotka kävivät polkua pitkin lähteelle hakemaan ruokapöytään tarvittavat asiat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta olen kuullut. Itselläni ei ole lähteen käytöstä kokemusta. Siinä varmasti korostuu säilytysastioiden tiiviys, ettei lähde likaannu ruoasta.

      Poista
  4. Kylmäsäilytyksen voisi toteuttaa myös suoraan talon yhteyteen esimerkiksi seuraavasti: syksyn ja kevään välillä talon pohjoisseinällä olisi eristetty säiliö/komero, josta on eristetyn oven kautta yhteys suoraan sisälle. Tuo säiliö vielä mahdollisesti peitettäisiin lumella. Lämpötila olisi automaattisesti oikea, mutta jos hetkellisesti tarvitsee kylmempää tai kuumempaa, voi käyttää lämmön mukaan säätyvää ilmastointiräppänää josta avautuu yhteys joko sisälle tai ulos.

    Kesällä sitten energiaa on yllin kyllin ja jäähdytyksen voi hoitaa auringolla. Tietenkin kunnollinen eristys vähentää energiantarvetta ja lämpöä/kylmää varastoiva massa (vesitankki) pienentää lämpötilan heilahteluja.

    Kylmää tai lämpöä voi ottaa maasta myös ilman maakellaria. Maaperä on routarajan alapuolella käytännössä aina suurin piirtein saman lämpöinen, kuin paikan vuotuinen keskilämpö. Tähän maakellaritkin perustuvat. Silloin on mahdollista tasoittaa lämpö maaperän ja eristetyn säiliön välillä ns lämpöputkella (heat pipe) joka lyödään maahan riittävän syvälle. Vastaavanlaisia paaluja käytetään esimerkiksi Alaskan öljyputkissa, jotta maaperä säilyisi ikiroudassa jatkuvasti eivätkä perustukset routisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoisia pohdiskeluja. Erilaisia kylmäkomeroita on vanhoissa taloissa ja ne ovat toimineet käsittääkseni melko hyvin. Se mikä tuossa mietityttää on mahdollinen kosteusongelma. En ole tarpeeksi perehtynyt aiheeseen, jotta osaisin sanoa onko se oikea riski vai urbaanilegenda.

      Poista