18.11.2017

Perhepeti sivuvaunulla


Päätimme helpottaa vauvavuotta nukuttamalla pikkuisen perhepedissä ja sivuvaunussa. Perhepedillä tarkoitetaan vanhempien ja lapsen yhdessä nukkumista samassa pedissä. Sivuvaunu on sängyn yhteyteen liitetty pinnasänky ilman toista laitaa.

Sänkymme ei ollut sovelias perhepediksi sen kalteripäädyn vuoksi. Kaltereihin oli kiinnitetty pinnasängyn reunasuojus ja sen eteen oli laitettu putkityyny. En suosittele vastaavia viritelmiä muille. Vaihdoimme sänkymme toisenlaiseksi, nykyisessä on yhtenäinen pääty.

Suosittelen tekemään heti alkuun lopulliset ratkaisut, väliaikaisista ratkaisuista tahtoo usein tulla pitkäikäisiä. Ja kotihan on se vaarallisin paikka, se jossa tapahtuu eniten tapaturmia. Siellä ei osaa varoa samalla tapaa, kuin muualla.

Sivuvaunun eli pinnasängyn patja oli liian kapea tehtäväänsä. Leikkasimme vanhasta patjasta sopivan kokoisen palan ja saimme siten pinnasängyn ja sängyn välisen kolon peittoon. Pinnasänky oli tiukasti sidottu sänkyyn kiinni, joten ratkaisu esti sänkyjen väliin putoamisen hyvin.

Meillä pieni nukkui jonkun verran sivuvaunussa, mutta yhtä usein päädyin sinne itse. Tätäkään en suosittele, pinnasänkyjä ei ehkä ole suunniteltu kestämään aikuisen painoa. Kaikista epäilyistä huolimatta vetäydyin sinne usein. Tai siis, kokonaanhan en sinne mahduttautunut, mutta ylävartaloni sopi sinne hyvin.

Sängyssä oli tuplaleveä patjansuojus ja pinnasängyssä on Myllymuksujen alesta hankittu villainen patjansuojus. Näin patjat eivät kärsi, vaikka sänkyihin tulisi pulautuksia tai pissoja.

Vauva on nukkunut koko ikänsä unipussissa, joka jättää kädet vapaiksi. Unipussi on ollut hänelle loistava ratkaisu, sen verran hän pyörii unissaan.

Oma kokemus perhepedistä


Alkuun itselleni oli rankkaa nukkua perhepedissä, etenkin niinä hetkinä kun nukuin keskellä, vauva sivuvaunussa. Muut perheenjäsenet tuntuivat olevan liian lähellä, kaipasin omaa tilaa. Nautin yksin nukkumisesta, rakastan niitä hetkiä kun jään yksin parisänkyyn ja voin nukkua miten päin vain.

Perhepedissä muut nukkujat olivat liian lähellä ja jatkuva imetys siihen päälle sai olon tuntumaan ahdistuneelta. Tuntui, etten kestä ketään ihollani kiinni, liian lähellä itseäni. Pelkäsin hyvin alkaneen imetyksen ja perhepedissä nukkumisen jäävän tuon kuristavan tunteen vuoksi. 

Oman tilan tarpeen ratkaisin nukkumalla pinnasängyssä. Ja pahimpien alun hormoniryöpsähdysten ja tottumisen myötä sopeuduin nukkumaan perhepedissä, jopa niin hyvin että uni ei meinannut tulla silmään eräänä yönä, kun koetin nukkua yksin sohvalla.

Muita huomioita


Makuuhuoneeseemme tämä perhepeti kokonaisuus sivuvaunulla mahtui vain tähän kohtaan, suuren ikkunan eteen. Turvauduimme pimennysveroihin peittääksemme ulkoa tulevan valon, siis tämä kommentti koskee muita vuodenaikoja, nyt ulkona ei täälläkään ole liikaa valoa. Sen sijaan nyt valoverhot estävät vedon. Vanhat ikkunat hengittävät liian hyvin ja emme halua vauvan saavan vetoa.

Halvat valoverhot toimivat meillä hyvin, aurinko ei koskaan paahda suoraan makuuhuoneen ikkunaan. Nämä samat valoverhot osoittautuivat toimimattomiksi Saimaan mökillä, jossa nouseva aurinko paistaa oikeasti makuukammarin ikkunaan.

Kuten aiemmin kirjoitin, asiat kannattaa tehdä heti valmiiksi. Testasin nopsaan verhoja ikkunaan ja siinä ne edelleen roikkuvat testissä, silittämättä.


Pinnasängyn patjansuojus

Perhepedin turvallisuus

  • Ei ylimääräisiä tyynyjä/peittoja/pehmoleluja
  • Estä lapsen putoaminen
  • Estä lapsen päätyminen patjojen väliin
  • Vain aikuiset ja vauva sänkyyn
  • Sänkyyn ei muita lapsia tai lemmikkejä
  • Ei päihtyneitä perhepetiin
  • Tupakoitsijoille ei suositella perhepetiä
  • Hyvin pienille lapsille, esimerkiksi keskosille, ei välttämättä suositella perhepetiä
  • Huomioi vauvan liikkuminen
Perhepedin turvallisuuteen nostan myös yhteneväisen sängynpäädyn. Kokeilimme erilaisia ratkaisuja rautasängyn päätyyn, mutta yksikään ei ollut oikeasti hyvä. Kaikki pinnasängyn laitojensuojukset, tyynyt ja muut sellaiset eivät oikeasti pysy kunnolla paikoillaan. Ne luovat väärän turvallisuudentunteen.


Yövalo


Öisiin herätyksiin varauduimme virittämällä sängynpäätyyn patterikäyttöiset valonauhat. Ne sai kiinnitettyä ohuella langalla niin, ettei vauva päässyt repimään niitä irti. Patterivalot antoivat sopivasti valoa, mutta eivät sattuneet unisiin silmiin.

Meillä on kaksi erilaista valonauhaa, toinen on ikkunaan tarkoitettu lumihiutalenauha, jonka valo on lämmin ja miellyttävä. Toinen taas on kirkaslamppuinen valonauha, joka antaa todella hyvän valon pimeässä yössä.

Valonauhat antavat hyvän yleisvalon, silloin kun kirkasta valoa ei tarvitse. Nämä ovat näppäriä valonlähteitä myös sähköttömiin tupiin tai sähkökatkojen varalle.

Valonauhojen valo ei riitä lukuvaloksi ja lukuvalona toiminut pöytälamppu puolestaan on liian kirkas tehtäväänsä. Etsinnässä on perhepetiin sopiva kapean valokiilan omaava lukulamppu.


Tämän hetkinen tilanne ja tulevaisuus


Yläkuvassa on tämän hetkinen tilanne. Sängynpääty on nyt perhepetiin sopiva, sen välistä ei voi pudota tai siihen ei voi juuttua kiinni. Pinnasänky ei enää ole sivuvaununa, vaan sen pohja on laskettu alas ja molemmat laidat ovat kiinnitetty. Lopputulos on se, että vauva nukkuu hetken omassa sängyssään ja jää sitten väliin ja sänky tuntuu ahtaalta. Viikonloppuna sivuvaunu otetaan taas uudelleen käyttöön.

Valonauhoille ei ole vielä löytynyt uutta paikkaa, sellaista, johon ne saisi kunnolla kiinni. Pieni on utelias tutkimaan kaikkea ja irtonaiset valonauhat olisivat tässä vaiheessa turha riski.

Taulu on nostettava seinältä pois, sillä se ei kestä seinällä mikäli pieni innostuu sitä tutkimaan.

Miksi perhepeti?


Olemme kokeneet yhdessä nukkumisen helpoksi. Vauva oli täysimetyksellä puolenvuoden ikään asti ja imetys jatkuu edelleen, myös öisin. Perhepeti mahdollistaa minulle enemmän unta, sillä en joudu nousemaan, hakemaan vauvaa syömään ja palauttamaan vauvaa takaisin vuoteeseensa.

Valitsimme perhepedin, koska se tuntui sopivan meille tähän elämäntilanteeseen. Etsin tähän postaukseen kirjahyllystäni muutaman lainauksen, joissa on seikkoja joiden voi ajatella puoltavan perhepetiä.

"Käyttäytymisbiologiassa erotellaan kolme poikastyyppiä, joista kuhunkin liittyy omat tyypilliset poikasen ominaisuudet ja tarpeet. -- Kolme poikastyyppiä "kannettava", "pesäpakoinen" ja "pesäviipyinen" ovat siis nimityksiä, jotka kuuvaavat ryhmäänsä kuuluvien poikasten tarpeita ja sopeutumista omaan elinympäristöönsä."

"Ihmislapsi on läheisten sukulaistemme, ihmisapinoiden tapaan kannettava poikanen, jonka käyttäytymistaipumukset ovat sopeutuneet tilanteeseen, jossa häntä hoitavat henkilöt ovat jatkuvasti lähellä."

Lapsi kaipaa kantamista, Evelin Kirkilionis



"Jos lapsi herää ympäristössä, joka on selkeästi erilainen kuin se, missä hän nukahti, hän havahtuu kiinnittämään tähän asiaan täyden huomionsa. Evolutiivisesti on ymmärrettävää, että pienen lapsen on tärkeätä aika ajoin tarkista ympäristö: mikäli emo olisi siirtynyt leiriltä eteenpäin ja hänet olisi unohdettu, hänellä olisi vielä mahdollisuus huutamalla tulla huomatuksi ja otetuksi mukaan."

"Kiintymyssuhteen vakiintuminen 6-10 kuukauden iässä on vaihe, jossa olisi erityisen tärkeää välttää lapsen turvallisuudentunnetta horjuttavia kiinnittymistraumoja. Monet vanhemmat oivaltavat tämän vaistomaisesti ja tuntevat epäluuloja yleisesti toistettua ohjetta kohtaan antaa lapsen huutaa huutonsa yksinäisyydessä. Huudattaminen toki johtaa usein siihen, että lapsi on oppinut nukkumaan yksin - ihminenhän on nopeasti ehdollistuva olento. Hän on kuitenkin samalla oppinut karvaan läksyn siitä, ettei hänen kokemustaan hädästä aiotakaan kuulla. Tämän ikäinen lapsi ei pysty manipuloimaan toisia, vaan hän ilmaisee oman kokemuksensa tilanteesta ja odottaa siihen vastattavan. Vastauksen laatu vaikuttaa hänessä sisäistyvään perusoletusmalliin siitä, kuinka aikuiset ja nimenomaan hänelle tärkeimmät aikuiset suhtautuvat häneen. Lapsen hädän ilmausten sivuuttaminen vahvistaa välttelevää, avun tarpeet tukahduttavaa kiinnittymismallia, joka rajoittaa lapsen tunne-elämän myöhempää kehitystä."

Jukka Mäkelä, Vauvojen unihäiriöt, kirjasta Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus (toim. Niemelä, Siltala, Tamminen)

Näistä kahdesta kirjasta on lainauksia myös seuraavissa postauksissa:

2 kommenttia:

  1. Ihan loistava tuollainen perhepeti ja kun vielä turvallisuudesta on noin hienosti huolehdittu♥ Helpottaa kyllä kovasti öisiä syöttöjä kun vauva on lähellä, mutta kuitenkin omassa pedissä.. ja onhan se niin paljon turvallisempaakin, ei kukaan vahingossa unissaan vaikkapa pyörähdä vauvan päälle.. Tuo on niin tuttu että laittaa jotakin ihan vaan kokeillakseen ja sitten ne siihen jäävätkin:) Mukavaa viikonloppua♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle Päde :)

      Poista