4.6.2018

Kuulumisia tuvan pihapiiristä



Kuun ensimmäisenä maanantaina joukko omavaraisuudesta kirjoittavia bloggaajia julkaisee postauksen siitä, miten erilaiset omavaraisuuteen liittyvät hankkeet ja suunnitelmat etenevät. Meidän suunnitelmamme löytyy täältä. Suunnitelmiimme tuli muutoksia ja niistä kerroin täällä.


Yksi hankkeistamme alkoi jo viime vuonna. Aloimme rakentamaan grillipaikkaa ja siirsimme sen tieltä nurmikkoa alueelle, jossa sitä ei ollut. Jutun nurmikon siirtämisestä pääset lukemaan tästä. Lyhkäisyydessään homma meni nurmikon osalta näin: lapiolla napattiin palasia nurmikosta, jotka kärrättiin kottikärryillä uuteen paikkaansa, jossa ne aseteltiin paikoilleen.


Tältä nurmikko näytti syksyllä. Nurmikko nautti kosteasta kelistä ja tuntuu juurtuneen hyvin.



Tässä nurmikko on odottamassa ensimmäistä leikkausta. Olimme lykänneet leikkaamista, koska pelkäsimme irtonaisten palojen lähtevän koneen alla liikkeelle. Samalla olemme antaneet alueella istutettujen kevät kukkien kukkia rauhassa loppuun. Nyt nurmi on leikattu ensimmäistä kertaa ja se pysyi hyvin paikoillaan.


 Kuvassa etualalla on kuljetuksessa vaurioitunut ja meille vahingossa päätynyt luumu. Se ei selvinnyt kolhuistaan ja talvesta. Pikkuisen harmittelen, ettemme saaneet kriikunoiden seuraksi luumua. Toisaalta, nyt voimme itse valita lajikkeen ja etsiä sille paremman paikan.


Talvi oli rankka, mutta siitä huolimatta lehtikaali Red Russian talvehti ja kukkii nyt komeasti.


Ja sitten niihin ärsyttävämpiin aiheisiin. Olen aiemmin kertonut ostaneemme tuvan kaikkine tavaroineen. Olemme kärränneet niitä tuhottoman monta kärryllistä kaatopaikalle jätetyypeittäin lajiteltuina ja homma ei vieläkään ole loppu. Navetan kulmalla on kasa romua, joka kuskattiin pois. Ja kyllä, olemme tehneet muutamia löytöjä, mutta noin muuten homma on ollut turhauttavaa.


Olemme myös ruopanneet 3 tunkiota ylös. Älytön määrä lasia, metallia ja sähköjuttuja on aikanaan dumpattu luontoon. Näitä hommia ei voi tehdä kamalan kauaa kerrallaan, kun päässä alkaa jyskyttää armoton ärsytys. 


Hommia helpottaa se, että saimme taaperolle aitauksen. Aita ja tolpat on tarkoitus aikanaan siirtää kasvimaan ympärille. Nyt ne suojaavat pikkuista. Taapero viihtyy isossa aitauksessa ja sinne on valmistumassa hiekkalaatikko leikkihetkiä varten.

Sumeana aitaus on ihan soma
Näiden puuhien lisäksi on kylvetty ja istutettu, kasteltu ja puuhailtu monenmoista. Saimme taas sunnuntaina vapaaehtoisia talkoolaisia rikkakasvien kimppuun. Nyt piha on taas siistimpi. Vaikka hommat eivät etene aina aiotussa järjestyksessä, niin olen tässä vaiheessa ihan tyytyväinen etenemisvauhtiimme. 



Aiheesta kirjoitti myös Maatiaiskanasen elämää, Kiireetön elämä, Olipa kerran arki, Rakkautta ja maanantimia, Mrs Sinn, Riippumattomammaksi ja Korkeala.

30 kommenttia:

  1. Harmi luumuanne, mutta niinkuin sanoit, nyt pääsette itse valitsemaan, millaisen haluatte. Voin kuvitella kuinka ärsyttävää tuo romujen läpikäyminen on! Tsemppiä urakkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vinkkejä kivoista luumuista vastaanotetaan ;) Ja kiitos tsempeistä, ne tulevat tarpeeseen.

      Poista
  2. On varmasti harmillista löytää tuollaista romua. Kyllä sitä ihmettelee, miten joku viitsii tehdä tuollaista. Kiva nähdä, että pihapiirinne kaunistuu koko ajan. Paljon siinä on hommaa, mutta askel askeleelta. Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä romu harmittaa tosissaan, mutta toivon meidän olevan voiton puolella. Nyt vain pitää huolehtia, ettei mitään vastaavaa pääse syntymään omasta toiminnasta.

      Ihanaa alkanutta viikkoa :)

      Poista
  3. Kylläpä te olette olleet ahkeria. Tuo nurmikon siirto on aina iso projekti. Vaikka ilmeisesti romujen läpikäyminen on vielä isompi projekti ;) Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nurmikon siirto oli mielestäni kevyempi, kun osani siinä oli lähinnä katsella ja kastella :D Ei kun se oli fyysisesti raskasta, mutta se oli selkeä urakka, joka loppui aikanaan. Toisin tuntuu olevan näiden romujen kanssa. Mutta pikku hiljaa... :)

      Poista
  4. Tuo roskan kaivaminen maahan on ollut kyllä ennen ilmeisen yleistä - tai hautaaminen vesistön pohjalle 😬 Meillä ihan sama tilanne, eikä näytä loppuvan, vaikka nyt joka kevät on tavaraa kaivettu ylös. Pahinta on melkein muovi; hajoaa sellaiseksi silpuksi, että pitäisi melkein maa vaihtaa paikoista, johon se on hajonnut... mutta pala palalta. Ja nämä on onneksi kaivettavissa ylös. Nykyajan muovilautat merillä ovatkin tulevaisuudessa vielä ikävämpi riesa, ja jälkipolville on taas ihmeteltävää.

    Kätevä tuo aitaus; helpottaa varmasti tilanteissa, joissa ei ihan koko ajan pysty silmät tarkkana seuraamaan taaperon touhuja ☺️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merien muoviongelma on kamala. Tämä on onneksi pientä, mutta saman tapaisesta ajattelusta molemmat ongelmat kumpuavat.

      Aitaus on ihan yliveto ja poitsu viihtyy siellä kivasti :)

      Poista
  5. Tiedän yhden kaverin, joka olisi ihan intopinkeänä kaivamassa teillä kaikkea metallia maasta. Itse en niitä hautoja kovin korkealle arvosta vaikka se on osa meidän kehityksen historiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä eivät ole niin vanhoja, että näissä metalleissa olisi mitään jännää. Tiedä sitten mitä muualta löytyisi jollain metallinilmaisimella.

      Poista
  6. Maahan haudottu romu on kyllä ärsyttävää. Se taitaa vaan olla kaikkien vanhojen pihapiirien ongelma. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se taitaa olla, mutta on se silti äärimmäisen turhauttavaa :( Onneksi uusia tunkioita ei ole löytynyt.

      Poista
  7. Vanhojen pihojen nurkille perustetut "kotikaatopaikat" ovat kyllä sietämättömiä riesoja ja rasitteita. Tsemppiä romukasojen perkaamiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi aivan samaa mieltä! Kerrassaan viheliäinen tapa nakata kaikki luontoon, toivottavasti tapa ei enää ole voimissaan.

      Poista
  8. Poissaa silmistä, poissa mielestä. Harmi, että ennen kaivettiin maahan ihan tolkuton määrä ongelmajätettäkin. Sitä on varmasti järvien pohjissakin ihan hirveästi. Olen kuullut tarinoita siitä, miten jätekuormia kipattiin keskelle järveä kevätjäillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella kurjia juttuja :( Kävimme tupaa etsiessämme katsomassa paikkaa, jonka pihalle on tarinan mukaan haudattu linja-auto...

      Poista
  9. Tuo tunkion kaivelu on vaarallistakin...onneksi maailma muuttuu joissain asioissa parempaan päin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko sieltä on kaivaa asioita ylös, jotta ala saadaan semmoiseen kuntoon, että siinä tohtii kävellä. Onneksi haavereilta ja muilta on vielä vältytty.

      Poista
  10. Tuo nurmen siirto oli hieno homma! Parasta vielä se kun se vihertää ja pääsee uuteen kasvuun uudessa paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on näppärä, mutta työläs tapa. Onneksi Kaj jaksoi ahertaa ja viime vuonna säätkään eivät olleet liian kuumat hommaan.

      Poista
  11. Teillä on tapahtunut! Meillä on aika samoja hommia. Meillä kävi ohrasesti mun pitkään varjelemille kirsikkapuille. Harmittaa, mutta uusia saa. Ihana piha teille on tulossa. ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kurja kuulla kirsikoistanne. Meille on tulossa niitä jossain vaiheessa lisää, sillä olemme koukuttuneet kirsikkahilloon ja taapero pakastekirsikoihin :)

      Poista
  12. Onhan siinä ollut puuhaa ja kuulostaa hieman siltä, ettei puuhat ole ihan heti loppumassakaan ;) Ihanaa ja työntäyteistä kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, sellainen siitä on tulossa :)

      Poista
  13. Meillä oli ja on sama juttu mökin kanssa silloin kun sen ostimme. Olemme kaivaneet ylös maasta jopa haudatun kylpyammeen mikä oli täynnä vanhoja rikkinäisiä laattoja . Meillä löytyi myös maasta haudattuna vanhoja vaahtokumi patjoja, porakonetta, kaikenlaista tavaraa muovipusseihin laitettuna . Vanhan puuvessan alla oli paljon ikkunalaseja rikottuna. Ja vaikka sun mitä . Ymmärrän täysin tunteesi tässä asiassa. Meilläkin projekti jatkuu edelleen. Hienoa että lehtikaali on talvehtinut. Olen kuullut että näin voisi käydä jos jättää ne paikoilleen syksyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kamala. Nyt tuli olo, etten taidakaan valittaa asiasta, teillä on paljon hurjempi tilanne. Tsemppiä putsaamiseen.

      Poista
  14. Me ostimme myös joskus entisessä elämässä talon kaikkine tavaroineen. Nyttemmin talo on jo myyty pois, mutta ai että se toisen 50 vuoden aikana kertyneiden kamojen roudailu milloin mihinkin kierrätykseen oli ihan hirveää! Huh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on aikamoinen homma. Toisaalta tämä saa ymmärtämään kunnolla, ettei kaikkea rikkinäistä tms kannata säästää. Ei ainakaan jos niille ei oikeasti ole paikkaa. Ja ne tavarat mitä on, olisi saatava sellaiseen järjestykseen että ne säilyvät hyvänä ja että ne tarvittaessa löytää.

      Poista
  15. Voihan pah ja pöh tuota romun määrää! �� Mutta mahtavasti olette jaksaneet puurtaa niiden ja muunkin kanssa luontoa kunnioittaen. ❤️ Mukavaa kesää!

    VastaaPoista