14.7.2018

Blogi kesälaitumille


Tämä kesä etenee vauhdilla. Nyt jo poimin ensimmäiset mustaherukat hilloa varten (tällä ohjeella näin ensiksi), seuraavaksi pitäisi ajatella mehuja. Saammeko niin suuren sadon marjoja ja omenoita, että mehustamolla käynti kannattaa?

Seuraavaksi aion keskittyä vieraiden kestitsemiseen eli tiedossa on grillausta ja maailman helpointa leipää (ohje täällä). Tarkoituksena olisi nauttia kesästä ja puuhastella samalla hurjaa vauhtia. 

Instaan olen välillä päivittänyt kuvia ja Tarina-osiota toimillamme. Instan tarinat jaan usein myös Fb:n Tsajut-sivulle. Se on nyt se juttu, nopea viestiminen. 

Tällä hetkellä aika hupenee kesäisiin asioihin ja blogille ei ole niin paljon aikaa, kuin soisin. Siksi julistankin pienen blogitauon alkaneeksi. Palaan bloggaamaan viimeistään syyskesästä ja päivitän silloin tänne, mitä kaikkea olemme saaneet kesän aikana tehtyä.

Ihanaa kesää ja muistakaa nauttia <3




7.7.2018

Metsäpalon jälkeen, Mustavuoren luolat



 Vuosaaren Mustavuoren luonnonsuojelualueella on paljon nähtävää. Tällä kertaa keskityimme retkellä metsäpalon polttamaan alueeseen ja Mustavuoren linnoituksen luolaan, jotka sijaitsevat lähekkäin.

Muita mielenkiintoisia kohteita alueella ovat muun muassa vanha kalkkilouhos ja "okralähde", jossa on raudan värjäämää vettä.

"Helsingin seudulla tulivuoriperäisiä kivilajeja on etenkin Vuosaaressa. ... Vulkaanisia kivilajeja voi helposti katsella alueen kallioissa.

...

Vuosaaren linnoitusta oli rakentamassa myös kiinalaisia pakkotyöläisiä."

Helsingin Vuosaari Nordsjö, Pertti Lampi


Vuosaaren Mustavuoren maastopalo poltti 3.6.-18 noin kaksi hehtaaria metsää kallion laella. Sammutuksessa avusti Rajavartiolaitoksen helikopteri, joka nosti merestä vettä ja sammutti sillä paloa. Kuvat on otettu 6.7.-18.


  Menimme Mustavuorelle kävelylle torstaina 5.7. Tarkoituksenamme oli etsiä tunneliluolan sisäänkäynti. Samalla reissulla törmäsimme tähän metsäpaloalueeseen.

Sää oli torstai-iltana tihkusateinen. Sateessa kostunut palanut maa tuoksui huumaavalta. Ei pelottavalta, sillä tulipalosta oli jo aikaa. Maa tuoksui lupaukselta, uudelta alulta. Siellä täällä vihersi kasvien uudet herkät alut.

Palanut männynrunko
Tulipalo on aina pelottava, tuhoava. Mutta joskus maastopalo on paikallaan. Ei sillä, että haluaisin metsän palavan, vaan siksi että palanut maasto on lukuisten hyönteisten ja kasvien elinaluetta ja nämä elelijät ovat käymässä vähiin.

Onni oli, ettei palo riehunut laajemmalla alueella ja onni oli, että se oli luonnonsuojelualueella, jossa luonto saa rauhassa toipua ja tarjota elinpaikan lukuisille metsäpalon jälkeisille lajeille.



 Palaneessa maastossa näkyy yllättävän hyvin, missä polut ovat menneet.




Metsäpalo ei tappanut kaikkia puita. Mäntyjen paksu kuori on suojannut osaa männyistä palon kuumuudelta.



Wikipedia tiesi kertoa maastopalojen etenevän päärynän muotoisesti kulkusuuntaansa nähden. Metsäpalo etenee 3-8 % nopeudella tuulen nopeudesta. Mikäli ranskalainen teoria pitää paikkansa, voisi sen avulla koettaa löytää tämän palon alkukohta sieltä missä paloalue on kapein.



Reitti Mustavuoren luolalle

Luola löytyy Google Mapsista nimellä Mustavuoren linnoitusalue. Se on Itäväylän lähellä ja Mustavuoren Itäväylän parkkipaikka on hyvin lähellä luolaa.

Kuvassa oleva oikea tiehaara tulee parkkipaikalta ja vasemmalle jatkuu tykkitie, jonka läheisyydessä luola on.

Olen lapsena tottunut menemään luolaan tämän suuaukon kautta, sillä se on lähempänä tykkitietä. Maaston korkeuserot ovat tämän sisäänkäynnin luona suuremmat, kuin toisen sisäänkäynnin luona. Paikka ei ole helppokulkuinen.

Luolan suuaukko kalliolta kuvattuna

Mustavuoren luolien historia


Vuosaaren Mustavuorella on osa Krepost Sveaborgin linnoitusta. Linnoituksen retkeilijöitä eniten kiehtova paikka on tämä tunnelimainen luola.

Vuosaaren ja Mellunkylän alueella tehtiin ensin kevyitä linnoitustöitä jo elo-marraskuussa 1914......Vuoden 1915 keväällä alkoivat todelliset linnoitustyöt."

"Vuosaaressa töissä oli myös kiinalaisia pakkotyöläisiä, jotka tosin kotiutettiin suomalaisten pyynnöstä ja vuonna 1916."

"Valtavat rakennustyöt mullistivat alueen normaalin elämän. Linnoitustöitä suunnittekevat ja johtavat upseerit asuivat vuoteen 1917 asti alueen maatiloilla ja Mellunkylään rakennetussa kansliarakennuksessa. Venäjältä tuodut linnoittajat ja sotilaat majoitettiin osittain kaupunkiin ja Mellunmäen nykyisen metroaseman alueelle puron varteen rakennettuihin kasarmeihin. Sadat suomalaiset vallityöläiset asuivat alueen talojen ulkorakennuksissa ja tilapäissuojissa. Työt jatkuivat täydellä teholla vuoden 1917 kevääseen asti, mutta osa töistä oli käynnissä vielä vuotta myöhemmin."

"Vaikka linnoituksia ei saatu koskaan täysin valmiiksi, oli länsivaltojen sotalainoilla rakennettu Helsingin puolustusjärjestelmä silti valtava laitos, johon kuului 462 tykkiä ja kymmeniä valonheittimiä yötaisteluja varten. Puolustajien määrä oli 25 000 miestä. Käytössä oli uusinta tekniikkaa. Sähköasemat, langaton lennätin ja yhteyskaapelit olivat jo tuolloin osa linnoituksen varustusta."


Helsingin Vuosaari Nordsjö, Pertti Lampi


Mustavuoren linnoitusalue tykkiteineen on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella.



Ennen tämän kesän käyntejä olin todella kauan käymättä luolalla. Edellisestä käynnistä taisi olla kymmenisen vuotta. Se ei silti ole haalistanut ajatuksiani ja muistojani luolasta. Rakastin täällä seikkailua lapsena.

Isäni vei meitä lapsia lyhyille retkille. Hän kertoi samalla alueiden historiasta ja opetti asioita luonnosta ja luonnossa liikkumisesta. Me retkeilimme paljon. Ehkä isäni tapa viedä meidät retkille juontaa juurensa kaupunkilaisuudesta. Isän molemmat vanhemmat olivat helsinkiläisiä ja kaupunkilaisten on erikseen lähdettävä luontoon, se ei aukea kotiportailta. Retkille on lähdettävä, jos haluaa luonnonhelmaan.

Oli syy retkiimme mikä vain, niin niistä on jäänyt paljon lämpimiä muistoja. Valitettavasti emme koskaan vieneet esikoistani Miinaa yhtä monille retkille. Tämän taaperon kanssa meidän täytyy ryhdistäytyä ja jatkaa lyhyiden retkien tekoa.


 Metsienmiehet


Mustavuorella asui lapsuudessani metsien miehiä koijissaan. Ymmärsin lapsena heidän surullisen kohtalonsa, mutta samaan aikaan koin heidän elämänsä metsässä mielikuvitusta kutkuttavana.

Meitä oli kielletty lähestymästä miehiä ja heidän asumuksensa olivat ehdottomasti kiellettyä aluetta. Meille teroitettiin, ettei kenenkään kotiin saa mennä kutsumatta, ei edes metsien miesten majoihin.

Kymmenen vuotta sitten törmäsin jonkun asuttamaan majaan Uutelassa ja jäin miettimään keitä nykyajan metsien miehet ovat ja millaiset ovat heidän tarinansa. Isäni lapsuudessa metsien miehet olivat sodankäyneitä miehiä, mutta keitä he olivat minun lapsuudessani?


Retkeily taaperon kanssa


Taaperolle oli puettu päälle housut, joista metsäpalon jälkeensä jättämä noki ei näy. Paljasjalkatossut auttoivat epätasaisessa maastossa liikkumista. Niiden pohja suojasi jalkoja viiltävän teräviltä kiviltä, joita paikassa oli paljon.




Taapero ei ihan vielä ole 17 kuukautta, mutta hän liikkuu näppärästi epätasaisessa maastossa. Siskonsa ei samassa iässä olisi ollut yhtä ketterä. Tosin Miina-sisko oli saman ikäinen talvella, jolloin paksut vaatteet rajoittivat liikkumista. Lisäksi hän oli tässä iässä todella kova puhumaan, toisin kuin vaiteliaampi veljensä. 


Kuiva kesä näkyy luolassa, nyt sen lattia on hyvin kuiva. Tavallisesti luolan lattialla on suuri lätäkkö.


 Mustavuoren luola on vaarallinen. 

Luolan ympäristö on kivikkoista ja se on sateella liukas. Luola on pimeä ja sen pohjalla on kiviä ja romua, luolassa on äärimmäisen helppo kompastu. Luola on louhittu vuosikymmeniä sitten ja se ei missään tapauksessa ole turvallinen paikka. Luolan katosta saattaa tippua kiviä niskaan. Luolan luona olevat kalliot ovat jyrkkiä ja pudotus luolan suuaukolle on hyvin korkea. Alueella on paljon kyykäärmeitä.

Vanha tykkitie

Mustavuorelle pääsee helposti esimerkiksi bussilla 560. Lähin pysäkki on Fallbackan pysäkki. 

Alueella on hyvä ulkoilureitit ja siellä lapset voivat pyöräillä turvallisesti. Tykkiteitä lukuunottamatta kaikki tiet ovat todella hyvässä kunnossa.

Lisätietoja alueesta löytyy tästä linkistä.

2.7.2018

Omavaraisuuden eteneminen, heinäkuu


Se on taas kuukauden ensimmäinen maanantai ja on aika katsastaa miten hommat ovat edenneet. Edelliset osat pääset lukemaan klikkaamalla alla olevia linkkejä:


Tavoitteemme ovat olleet omavaraisuuden suhteen vaatimattomat, mutta homma etenee muiden hommien rinnalla ja se on pääasia :)



Kaksi edellistä vuotta ovat olleet todella haastavat viljelysten suhteen. En siksi ole uskaltanut hehkuttaa esikasvatuksia ja kylvöjä. Ensinnäkin meillä on todella niukat ja pimeät tilat esikasvattaa ja toisekseen edellisten vuosien esikasvatuksista huolimatta epäonnistuimme.

Tänä vuonna kasvimaa tuottaa satoa, ei niin paljon, että voisi hurrata, mutta kuitenkin. Tosin oman jännityksensä asiaan tuo se, että bongasin kasvimaalta sorkkien jäljet. Pelkään peurojen popsivan sapuskamme. Vinkkejä noiden ahmattien torjuntaan vastaanotetaan mielellään.


Viime kesän kosteus, korkea heinikko ja liian tiivis pensas oli yhdelle pensaalle kohtalokas, se sai ilmeisesti herukansararuosteen. Tuo hankalassa paikassa ollut pensas poistettiin ja nyt loppuja pensaita on koetettu hoitaa niin, etteivät ne saisi tuota tai mitään muuta tautia.

Marjapensaat leikkautettiin keväällä ja aivan kesäkuun alussa pikkuisen kummi kävi viimeistelemässä leikkauksen. Nyt marjapensaista on vanhat ja kuolleet oksat poissa ja ne ovat mahdollisimman ilmavat.

Marjapensaiden juurilta kitkettiin touko-kesäkuun vaihteessa rikkaruohot pois ja sen jälkeen niiden juurelta on poistettu satunnaisesti muutama rikkakasvi. Pian kitkennän voisi varmaan uusia. Pensaita on kasteltu silloin tällöin, jotta marjasato olisi runsas.

Marjapensaat lannoitettiin viime syksynä, keväällä ja kuopuksen kummin kehotuksesta vielä ennen juhannusta. Olen ilmeisen varovainen lannoittaja.

Osa marjapensaista oli pihalla valmiiksi tuvan hankkiessamme ja osa on sinne siirretty viljelypalstoilta. Meillä on siis pihassamme hyvin eri ikäisiä pensaita.



Taaperon aitaus on osoittautunut hyväksi, se mahdollistaa meille enemmän puuhailuaikaa. Taapero puolestaan on tyytyväinen leikkipaikassaan pihan keskeisimmällä paikalla. Paikka vain on ollut tänä kesänä haastavan paahteinen ja kuuma. Olen koettanut virittää sinne erilaisia varjostusratkaisuja.

Taaperon aitauksessa on nyt vaarin rakentama hieno hiekkalaatikko, jota taapero rakastaa. Leikkipaikka on todella mieluinen. Siksi taapero haluaa aina jonkun sinne kanssaan leikkipaikasta nauttimaan. Tämä luonnollisestikin hidastaa jonkun verran puuhailua. Mutta paremmin hommat nyt sujuvat, kuin ilman aitausta.



Kesän pitkä kuiva jakso sai meidät huomaamaan kaivomme rajallisuuden. Olemme pumpanneet sen säännöllisesti tyhjäksi istutuksia kastellessa. Valtaosa vedestä meni kasvimaalle ja marjapensaille, mutta oman osansa siitä vei nurmikko.

Vanha nurmi on tullut toimeen ilman lisävettä, mutta siirretty nurmikko ja keväällä siemenestä istutettu ovat saaneet osansa vedestä. Haluamme paljaan maan nurmikon peittoon nopeasti. Nurmikko on mukava silmälle ja lisäksi maalle ei tee hyvää olla paljaana.

Olen puhunut puhumasta päästyäni nurmikostamme. Sen ei ole tarkoitus olla vihreää asfaltia eli yksilajinen vihreämatto. Ei suinkaan, sen tarkoitus on vilistä eri lajeja ja kukkia pölyttäjien ilona. Ennen omia mehiläisiä koetan panostaa villien pölyttäjien hoivaamiseen kaikin mahdollisin tavoin. Yksi tapa on taata niille mahdollisimman paljon ruokaa.

Kajn aika on huvennut remonttihommissa. Paitsi tietenkin silloin, kun jokin kone tai laite on vaatinut huomiota. Remontti etenee hyvää vauhtia, harmi vain, ettei urakka ole ollut ihan pieni.





Kuvituksena on kuvia vuoden 2009 juhannuksesta, ajalta ennen tupaa. Kyseisen juhannuksen vietin esikoiseni Miinan kanssa kaksin Saimaalla. Lähdimme matkaan mukanamme yksi säkillinen kirjoja ja  toinen herkullista ruokaa. Pakkasimme liian vähän herkkuja mukaan ja soitimme isäni viettämään aikaa kanssamme ja tuomaan lisää uusia perunoita :D
Muut sanoivat, että säät olivat tuolloin kurjat, meidän kokemuksemme oli toinen.


Muut kirjoittivat myös hommien etenemisestä:

Korkeala,
Rakkautta ja maanantimia,
Mrs Sinn,
Maatiaiskanen,
Kah-Villakoira,
Riippumattomammaksi,
Harmaa torppa